Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 6.5.2024

Liberaalipuolue on nyt Edistyspuolueen jäsen

Liberaalipuolueen puoluekokous 21.5.2022 Helsingissä päätti että Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p. liittyy Kansallinen Edistyspuolue ry. jäseneksi. Liberaalipuolueen puoluehallitus jätti 4.5.2024 hakemuksen ja Edistyspuolueen hallitus sen hyväksyi.

Vapausaatteen edistäminen Liberaalipuolueessa asettuu osaksi historiallista jatkumoa Edistyspuolueen jäsenyyden myötä.

Liberaalipuolueen puheenjohtaja Lassi Kivinen avaa syitä Edistyspuolueen jäseneksi liittymisen taustalla: “Liberaalit voimat ovat Suomen poliittisella kentällä olleet pitkään hajaantuneina eri puolueisiin. Kaikissa niissä ne ovat jääneet sisäisesti vähemmistöön, minkä johdosta liberaalien vaikutusvalta on jäänyt heikoksi. Katsomme, että tilannetta voidaan parhaiten parantaa luomalla vapausaatteen kannattajille yhteinen poliittinen koti, jonka lipun alle heidän kaikkien on helppo kokoontua. Liberaalipuolueen liittyminen Edistyspuolueen jäseneksi palvelee tätä tavoitetta.”

“Liittymispäätöksen takana on toki muitakin syitä. Me Liberaalipuolueessa olemme pitkään sanoneet olevamme Suomen tasavaltaa perustamassa olleen Edistyspuolueen henkinen perillinen. Nyt osoitamme väitteemme todeksi hyvin konkreettisella tavalla”, Kivinen jatkaa.

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jukka Mähönen kommentoi: “Liberaalipuolueen liittyminen Edistyspuolueen jäseneksi korostaa aatteellisen liberalismin ja talousliberalismin yhdistämistä. Kuten Edistyspuolueellakin, myös Liberaalipuolueella vapausaate on sekä aatteellista, taloudellista, että tasavaltaista. Näitä kolmea tarjotaan edistyspuolueen perintönä yhtenä pakettina, hajottamatta näitä erilleen. Tasavaltaisen parlamentarismin ja oikeusvaltion kautta voimme ajaa mielestämme aatteellista ja taloudellista vapautta parhaiten. Se on tänä päivänä vielä tärkeämpää kuin aikaisemmin. Liitymme tähän pitkään jatkumoon virallisesti päätöksen myötä.” Mähönen jatkaa vielä: “Arvoistamme käsin voimme katsoa liittolaisia muista puolueista ja toimia Edistyspuolueen tavoin yhdistävänä tekijänä sekä oikealle, että vasemmalle. Olemme edistysmielinen pro-market porvaripuolue.”

Edistyspuolueen perustivat 8.12.1918 tasavaltaa ajaneet Nuorsuomalaisen puolueen, Kansanpuolueen ja Suomalaisen puolueen jäsenet. Edistyspuolue on ollut Suomen itsenäisyyden alkuajoista 50-luvulle keskeinen kolmannen linjan tarjoaja pääministeripuolueena vasemmiston ja oikeiston välillä. 

Suomen presidenteistä tähän asti kaksi on ollut Edistyspuolueen jäseniä: Kaarlo Juho Ståhlberg (1919–1925) ja Risto Ryti (1940–1944). Edistyspuoluelaisia pääministereitä ovat olleet: Kaarlo Castrén (1919), Juho Vennola (1919–1920 ja 1921–1922), Oskari Mantere (1928–1929), Toivo Mikael Kivimäki (1932–1936), Aimo Kaarlo Cajander (1922, 1924, 1937–1939), Risto Ryti (1939–1940) ja Jukka Rangell (1941–1943). Lisäksi Edistyspuolue osallistui lukuisiin hallituksiin 1951 vuoteen asti, kunnes sen aktiivinen toiminta päättyi. Myöhemmät liberaaliset puolueet poistuivat puoluerekisteristä 2011, jonka jälkeen Edistyspuolue-hanke taas aktivoitui.

Nyt Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p. jatkaa liberalismin poliittista edistämistä Suomessa- ”Liberaalipuolueen väki on osoittanut itsensä kaikin puolin kyvykkääksi jatkamaan Edistyspuolueen kunniakasta perintöä”, Edistyspuolueen puheenjohtaja Aki Kivirinta kertoo ja jatkaa “Liberaalipuolue ajaa samaa mitä Edistyspuolue on aikanaan lähtenyt ajamaan. Asioita, jotka löytyvät Suomen tasavallan perustuslaista. Liberaalipuolueen myötä Edistyspuolueelle löytyi varjelija, jotta ei pääse unohtumaan se mitä vapauksien eteen on poliittisesti tehty.”

Liberaalipuolue on rakenteeltaan jäsenjärjestöjen liitto. Vaalipiireistä vastaavat paikalliset piirijärjestöt ja valtakunnalliset teemajärjestöt ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Luonnolliset henkilöt kuuluvat näiden järjestöjen kautta liberaalipuolueeseen henkilöjäseninä.

Edistyspuolue on rakenteeltaan vastaavasti myös puoluejärjestöjen liitto, eli Edistyspuolueen varsinaisia jäseniä voivat olla vain oikeustoimikelpoiset yhdistykset. Henkilöjäseniä ovat jäsenjärjestöjen kautta Edistyspuolueeseen kuuluvat.

Liberaalipuolue on 30.01.2024 rekisteröity puolue ja siten pystyy jäsenjärjestöineen asettamaan ehdokkaita Suomessa järjestettävissä vaaleissa. Liberaalipuolue on asettanut esimerkiksi 20 ehdokasta vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleissa ja kerää jo ehdokkaita vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleihin. Liittymisellä Edistyspuolueen jäseneksi ei ole suoraa vaikutusta Liberaalipuolueen puoluerekisteröintiin tai vaaleihin osallistumiseen.

Lassi Kivinen
puheenjohtaja, Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
lassi.kivinen@liberaalipuolue.fi

Jukka Mähönen
puoluevaltuuston puheenjohtaja, Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
jukka.mahonen@liberaalipuolue.fi

Aarne Leinonen
puoluesihteeri, Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
aarne.leinonen@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p., Liberalpartiet – Frihet att välja r.p., (Y-tunnus 2756076-1)

Aki Kivirinta
puheenjohtaja, Kansallinen Edistyspuolue ry.
aki.kivirinta@liberaalipuolue.fi

Kansallinen Edistyspuolue ry. (Y-tunnus 2442319-8)

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 30.1.2024

LIBERAALIPUOLUE – VAPAUS VALITA R.P. ON MERKITTY PUOLUEREKISTERIIN

LIBERAALIPUOLUE – Vapaus valita r.p.. on merkitty puoluerekisteriin oikeusministeriön 30.1.2024 tekemällä päätöksellä.

Puoluehakemus tuli julkiseksi 22.5.2023, ja rekisteröintiin tarvittavat 5000 allekirjoitusta tulivat täyteen 22.12.2023. Kaikki kannatusilmoitukset otettiin vastaan sähköisesti.

Liberaalipuolue rekisteröityy nyt toista kertaa. Ensimmäisen kerran se oli puoluerekisterissä vuosina 2016-23. Puolue nojaa nimensä mukaisesti vapausaatteeseen, ja pyrkii edistämään laajaa yksilön- ja elinkeinovapautta. Suurelle yleisölle liberaalit lienevät tutuimpia viime kevään eduskuntavaalien alla laaditusta Leikattavaa löytyy -varjobudjetista sekä siihen liittyvästä kampanjoinnista. Liberaalien tekemä liki 10 miljardin leikkauslista saavutti laajaa huomiota sosiaalisessa mediassa, ja nousi esille myös perinteisten tiedotusvälineiden piirissä päätyen mm. Iltalehden pääkirjoitukseen.

  • Liberaalien uudelleenrekisteröinnin myötä Suomen poliittiselle kentälle nousee johdonmukaisesti vapausaatteen periaatteita niin talous- kuin arvokysymyksissäkin noudattava puolue, lausuu liberaalipuolueen puheenjohtaja Lassi Kivinen.
  • Liberaalit haluavat rakentaa Suomelle vaurasta ja vapaata tulevaisuutta, jossa nykyisellään kaikille elämänalueille tunkeutuva julkinen sektori antaa enemmän tilaa kansalaisten omille toiveille. Haluamme vähentää julkisia menoja mielestämme toissijaisista kohteista, kuten kaikenkarvaisista yritys- ja aluetuista, ja alentaa erityisesti työn verotusta. Samanaikaisesti haluamme kuitenkin pitää visusti kiinni koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaisista peruspalveluista. Julkisen sektorin on oltava vahva ydintoiminnoissaan ja toisaalta pysyttävä mieluiten kokonaan poissa kulttuurin, urheilun ja yritystoiminnan kaltaisilta aloilta, jotka tulee jättää vapaiden kansalaisten temmellyskentiksi, jatkaa Kivinen.

Seuraavaksi liberaalipuolue asettaa tähtäimensä ensi kesäkuussa järjestettäviin europarlamenttivaaleihin. Ehdokkaiden kartoittaminen alkaa välittömästi.

  • Tulemme asettamaan eurovaaleihin täyden ehdokaslistan, jolla tulee olemaan ehdokkaita joka puolelta Suomea. Eurovaaleissa koko maa on yhtä vaalipiiriä, kuten pitäisi olla myös kansallisissa eduskuntavaaleissa. Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet menestyä, kun kansalaiset pääsevät äänestämään itselleen mieluisinta liberaalia ehdokasta asuinpaikastaan riippumatta, puheenjohtaja Kivinen sanoo.

Liberaalipuolue suhtautuu Euroopan Unioniin erittäin myönteisesti. Puolue katsoo, että Suomen tulee ehdottomasti olla mukana niin yhteismarkkinoilla, kuin myöskin osana läntisten demokratioiden poliittista liittoumaa. Venäjän aggressiivisuuden vuoksi tarve on vain korostunut.

Liberaalipuolue tunnustaa, että Venäjän uhkan ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin ylikansallisiin haasteisiin vastaaminen vaatii toisinaan myös ylikansallista toimivaltaa. Puolueen mielestä on kuitenkin tärkeää, ettei EU:n harjoittamaa sääntelyä uloteta tarpeettoman laajalle. Suomalaisten on siksi ehdottoman tärkeää olla vaikuttamassa EU-lainsäädännön laatimiseen, sekä vaatia perussopimusten noudattamista kaikissa oloissa.

Unionin rahankäyttöön liberaalipuolue suhtautuu osin kriittisesti. Liberaalit vaativat julkisilta menoilta tarkkaa harkintaa riippumatta siitä, onko kyse EU:sta, Suomen valtiosta tai yksittäisestä kunnasta.

Europarlamenttivaalien lisäksi Liberaalipuolue tähyää jo vuoden 2025 kuntavaaleihin, joiden ehdokashaku käynnistyy piakkoin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on luonnollisesti nousu eduskuntaan ja hallitusvastuuseen.

Lisätiedot

Lassi Kivinen, puheenjohtaja  044 363 2684 / lassi.kivinen@liberaalipuolue.fi

Aarne Leinonen, puoluesihteeri  044 500 3571 / aarne.leinonen@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 15.3.2023

LIBERAALIPUOLUEEN KAIKKI 95 EHDOKASTA OVAT TEHNEET VAALIRAHOITUKSEN ENNAKKOILMOITUKSEN

LIBERAALIPUOLUEEN kaikki 95 kansanedustajaehdokasta ovat tehneet vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen.

Puolueen puheenjohtaja Lassi Kivinen on erittäin tyytyväinen:

”Avoimuus ei ole liberaaleille pelkkää sanahelinää, vaan me toteutamme sitä myös käytännössä. Olemme asettaneet ehdokkaita lähes kolminkertaisen määrän viime eduskuntavaaleihin verrattuna, ja heistä jokainen on vapaaehtoisesti avannut vaalirahoituksensa kaikkien tarkasteltavaksi. Haastamme muut puolueet toimimaan samoin. Kansalaisilla pitää olla oikeus tietää tulevien edustajiensa sidonnaisuudet jo ennen äänestyspäätöksen tekemistä”

EHDOKKAITA on asetettu kymmenessä vaalipiirissä. Helsingin listalla on eniten valinnanvaraa: piirin maksimimäärä eli 23 ehdokasta. Uusimaa yltää toiselle sijalle 21 ehdokkaallaan, muissa vaalipiireissä on 2-12 ehdokasta kussakin.

LIBERAALIen lista on nuorekas: ehdokkaiden keski-ikä on 37 vuotta, nuorin on 20-vuotias ja vanhin 71. Naisia listalla on 16 (17 prosenttia kaikista ehdokkaista) ja miehiä 79 (83 prosenttia). Miesenemmistön taustalla vaikuttaa edelleen puolueen vuonna 2016 perustaneiden aktiivien yhteinen koulutus; heistä moni opiskeli miesten suosimassa Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) Espoon Otaniemessä. TKK on nykyisin osa Aalto-yliopistoa.

EHDOKKAIDEN KOULUTUS- JA AMMATTIVALIKOIMA on monipuolinen. Yhden tai useamman korkeakoulututkinnon suorittaneita on 53 (56 prosenttia ehdokkaista), heistä seitsemän (7 prosenttia) on tohtoreita. Yrittäjien osuus on 17 prosenttia (16 ehdokasta). Tekniikan alan ammattilaisia on vieläkin enemmän (yli 20), mutta listoilta löytyy monen muunkin alan ammattilaisia ja opiskelijoita.

LISTA ehdokkaista on liitteenä. Kaikilla ehdokkailla on puolueen sähköposti, joka on muotoa etunimi.sukunimi @ liberaalipuolue.fi (ilman skandinaavisia kirjaimia).

Lisätietoja

Lassi Kivinen, puheenjohtaja 040 361 6335 / lassi.kivinen@liberaalipuolue.fi
Aarne Leinonen, puoluesihteeri 044 500 3571 / aarne.leinonen@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 11.9.2022

KUTSU LIBERAALIPUOLUEEN TIEDOTUSTILAISUUTEEN

Paikka: Helsinki Estonian Business School, Mechelininkatu 3 C, Helsinki.
Tilaisuuteen voi osallistua myös verkossa.
Aika: 9.1.2023 klo 12.30

LEIKATTAVAA LÖYTYI – 9 MILJARDIA POIS VALTION BUDJETISTA

Voiko menoja leikata vaarantamatta valtion ydintehtävien hoitoa? Kyllä voi. Liberaalipuolue kävi läpi vuoden 2022 budjetin jokaisen momentin. Vaikka valtion ydintehtävien – opetus-, turvallisuus- sekä sosiaali- ja terveysalan – kulut jätettiin ennalleen, löysimme peräti 9 miljardin menoleikkaukset.
Mistä leikataan? Kuinka paljon? Mitä jätetään tekemättä, mitkä tuet lopetetaan? Onko sosiaaliturvaan enää varaa?
Tule tiedotustilaisuuteen kuulemaan liberaalit vastaukset kysymyksiin, ja kysymään lisää! Liberaalipuolueen varjobudjettia kommentoimassa puolueen johto ja ekonomisti, valtiotieteiden tohtori Sanna Kurronen.

Ilmoittautumiset ja taustamateriaalin (embargo 9.1.2023 klo 12.30) tilaukset
Ilmoittautumiset vastaamalla tähän viestiin. Kerro, tuletko paikalle vai osallistutko verkossa.
Lisätiedot ja haastatteluaikojen varaukset
Lassi Kivinen, puheenjohtaja 040 361 6335 / lassi.kivinen@liberaalipuolue.fi
Aarne Leinonen, puoluesihteeri 044 500 3571 / aarne.leinonen@liberaalipuolue.fi

Tervetuloa
Lassi Kivinen
puheenjohtaja
Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Tapionkatu 19 A 17, 33500 Tampere

Liitteet:

Taustamateriaali

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 22.5.2022

Liberaalipuolueen puoluekokous järjestettiin Helsingissä

Liberaalipuolue järjesti sääntömääräisen puoluekokouksensa 21.5.2022 Helsingissä Suomenlinnassa. Alla puoluekokouksen pääkohdat.

Puheenjohtajavaali

Puoluekokouksessa valittiin puolueelle uusi puheenjohtaja kun Lassi Kivinen haastoi istuvan puheenjohtajan Aki Kivirinnan. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tiukan äänestyksen jälkeen Lassi Kivinen. Istuva puheenjohtaja Aki Kivirinta sai 10 ääntä kun Lassi Kivinen sai 12 ääntä piirien valitsemilta kokousedustajilta. Puheenjohtajatentissä ehdokkaiden välillä ei ilmennyt isoja linjaeroja, molemmat edustivat sosiaaliliberaalia suuntausta. Puheenjohtajavaalissa kannatuspuheenvuoroissa korostui ”jatkuvuus” vs ”uusi into” puolueen kehittämisessä ja valmistautumisessa 2023 vuoden eduskuntavaaleihin.

Politiikan ohella puheenjohtajaksi valittu Lassi Kivinen työskentelee ohjelmisto- ja asiantuntijapalvelualalla b2b-myyntipäällikkönä. Lassi on syntyperäinen helsinkiläinen.

Tuore puheenjohtaja Lassi Kivinen:

“Näin kova puheenjohtajakamppailu on puolueelle voitto. Olemme ainutlaatuinen toimija Suomen puoluekentällä, haluamme pienentää julkista sektoria mutta samaan aikaan haluamme pitää tiukasti kiinni muistakin vapausoikeuksista. Tälläistä yhdistelmää ei löydy muualta Suomen puoluekentällä. Olkaamme siis ylpeästi liberaaleja ja luotetaan siihen että se kantaa.”

Lassi Kivinen (tuore puheenjohtaja), Aki Kivirinta, Aarne Leinonen, Mikko Hirvonen

Puoluehallituksen valinta seuraavalle kaudelle

Valittiin:

Varajäseniksi:

Puoluevaltuuston valinta seuraavalle kaudelle

Valittiin: Anna Aaltonen, Tero Pohjasniemi, Federico Waltari, Jussi Mäkipelto, Arto Laasanen, Sami Hyttinen, Tomi Hietala, Joni-Petteri Kivistö, Jarno Naukkarinen, Tero Ohtonen, Santeri Lakio, Johanna Vendelin, Ville Kivinen, Ella Vuoti, Joonas Härmä, Tatu Torikka, Jussi-Pekka Salimäki.

Puolueen sääntömuutokset

Puoleen säännöissä esiintynyt väärä kaksitulkintainen sanamuoto hallituskauden pituudesta selkiytettiin vastaamaan tarkkemmin alkuperäistä tarkoitustaan. Puoluehallituskausi on jatkossakin 2 vuotta poislukien poikkeustilanteet, mutta väärintulkinnan mahdollisuus on poistettu. Toimikausi muutettiin myös vastaamaan kalenterivuotta.

Yhdistyminen Kansallinen Edistyspuolue ry:n kanssa.

Puoluekokous antoi puoluehallitukselle valtuudet jatkaa työtä jonka lopullisena tavoitteena on sulauttaa Liberaalipuolue Kansalliseen edistyspuolueeseen ja adoptoida sen historiallinen brändi. Kohta herätti paljon keskustelua kokousedustajissa mutta puoluekokous päätyi lopulta kannattamaan ehdotusta selvin luvuin äänin 16-4.

Kansallinen Edistyspuolue oli suomen itsenäisyyden ajan keskeisin liberaalinen puolue, joka toimi aktiivisesti vuosina 1918–1951. Eduskuntapuolueena se oli 1919–1951. Edistyspuolue syntyi 8. joulukuuta 1918 fuusiossa, jossa yhtyivät tasavaltaa kannattaneet Nuorsuomalaisen Puolueen ja Kansanpuolueen enemmistö sekä Suomalaisen puolueen vähemmistö. Edistyspuolueen lopettaessa toimintansa sitä ei poistettu yhdistysrekisteristä vaan se jatkoi ”perinneyhdistyksenä”.

Tällä päätöksellä puoluekokous on antanut Liberaalipuolueen hallitukselle valtuudet elvyttää tämä merkittävä suomalainen historiallinen puolue takaisin puoluekentälle. Koko Liberaalipuolueen olemassaoloajan yhteistyöstä järjestöjen välillä on keskusteltu ja nyt se todennäköisesti toteutuu.

Lisätietoja

J-P Kivistö, varapuheenjohtaja

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

joni-petteri.kivisto@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 14.9.2021

Liberaalipuolueen puheenjohtajaksi valittiin Tampereella Aki Kivirinta

Liberaalipuolueen 11.9. Tampereella pidetyssä puoluekokouksessa valittiin puolueen puheenjohtajaksi Aki Kivirinta. Puolue linjasi myös, ettei maasta pois muuttamisen rajoittaminen lainsäädännöllä ole hyväksyttävää. Tällainen on esimerkiksi Marinin hallituksen ajama maastapoistumisvero, jonka myös asiantuntijat ovat tyrmänneet vähän tuottavana ja vahingollisena.

Politiikan ohella puheenjohtajaksi valittu Aki Kivirinta Oulusta työskentelee autoteollisuudessa 3D grafiikan erikoisasiantuntijana

Tuore puheenjohtaja Aki Kivirinta sanoo suoraan: “On lohdutonta, että Marinin hallitus ei pystyy näkemään keinoja Suomen houkuttelevuuden parantamiseksi, vaan on valinnut rakentaa esteitä maasta pois muuttamiselle. Tämän hallituksen silmänkääntötemput on nähty, ja olisi aika jo antaa uusille tekijöille tilaa. Sellaisille, jotka aidosti ovat valmiita luomaan hyvinvointia tähän maahan.” 

”Tärkeimmäksi tehtäväksi puheenjohtajana koen jäsenistön innostamisen tekemiseen. Puheenjohtajan ja koko hallituksen täytyy kannustaa, innostaa ja rohkaista jäseniä ylittämään itsensä ja uhraamaan kallisarvoista aikaansa. Ei pidä pelätä käsiensä likaamista. En tarkoita tällä likaista peliä, vaan sitä, että seisomme yhdessä tuiskussa vaaliteltoilla, jaamme esitteitä, puhumme ihmisten kanssa ja laitamme näin itsemme likoon.”, Aki Kivirinta linjaa.

Liberaalipuolue – Vapaus valita pyrkii puolueena edistämään laajaa yksilöiden ja elinkeinojen vapautta. Vapaa yhteiskunta on sekä itseisarvo että väline tuottaa hyvinvointia kaikille ihmisille.

Lisätietoja

Aki Kivirinta, puheenjohtaja

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

aki.kivirinta@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 9.3.2021

Liberaalipuolue ja RKP kuntavaaliyhteistyöhön Helsingissä

Liberaalipuolueen ehdokkaat asettuvat Helsingissä ehdolle RKP:n listalta sitoutumattomina.

Kaikkia yksilönvapauksia, niin taloudellisia kuin sosiaalisiakin, johdonmukaisesti edistävä aatesuunta on ollut viime vuosina taka-alalla suomalaisessa politiikassa, vaikka sille on olemassa selvä tilaus. Liberaalit toimijat ovat jakautuneet puoluekentällä useaan eri ryhmään, eikä hajaannus ole ollut vaalimenestyksen kannalta hedelmällistä. Samanaikaisesti erilaisille taantumuksellisille voimille on jäänyt valitettavan paljon tilaa temmeltää. Liberaalipuolue ja RKP tarjoavat näissä vaaleissa vihdoin todellisen mahdollisuuden äänestää taloudellisen ja sosiaalisen vapauden, menestyksen avainten, puolesta.

-RKP on muista Suomen puolueista ohjelmallisesti kaikkein lähimpänä Liberaalipuoluetta, joten yhteistyö on luontevaa. Vapaus on kantava teema tulevissa kunnallisvaaleissa Helsingissä Liberaalipuolueen ja RKP:n yhdistettyä voimansa, toteaa Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja Lassi Kivinen.

Lista tavoittelee vaaleissa 22 tuhatta ääntä ja kuutta valtuustopaikkaa.

Lisätietoja

Lassi Kivinen

Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja

lassi.kivinen@liberaalipuolue.fi

044 363 2684

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 4.12.2020

Kuntalaisten turvallisuus on kunnan ydintehtävä Liberaalipuolueen kuntavaaliohjelman mukaan

Liberaalipuolueen ajankohtaisia kuulumisia

Suomen ainoa arvo- ja talousliberaali puolue, Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p,. piti vuoden 2020 puoluekokouksensa kaksiosaisena 19.9. ja 29.11.2020.

Tärkeimmät henkilövalinnat:

  • Puheenjohtaja Harri Kreus (Uudenmaan piiri, jatkaa)
  • Varapuheenjohtaja Aki Kivirinta (Oulun piiri, uusi)
  • Puoluesihteeri Jussi Mäkipelto (Vaasan piiri, jatkaa)
  • Puoluekokous vahvisti myös puoluevaltuuston jäsenet, joka järjestäytymiskokouksessaan valitsi puheenjohtajakseen Anna Aaltosen (Uudenmaan piiri, jatkaa)

Puoluekokouksen hyväksyttiin myös päivitetty puolueohjelma ja kuntavaaliohjelma..

Kuntalaisten turvallisuus on kunnan ydintehtävä Liberaalipuolueen kuntavaaliohjelman mukaan

Korona ja viime vuosien myrskyt ovat osoittaneet kuntien olevan huonosti valmistautuneita kriiseihin. Kuntien omaa valmiutta kriiseihin on parannettava huolehtimalla varautumisesta ja harjoittelusta asianmukaisesti.”, Liberaalipuolueen puheenjohtaja Harri Kreus linjaa.

“Kuntien on tehtävä vähemmän ja verotettava vähemmän. Kuntien keskinäinen kilpailu toisarvoisilla hankkeilla on kaikille veronmaksajille vahingollista ja se on lopetettava.”, Liberaalipuolueen puoluevaltuuston puheenjohtaja Anna Aaltonen vaatii.

Liberaalipuolueen kuntavaaliohjelma kokonaisuudessaan: https://liberaalipuolue.fi/kuntavaalit-2021/

Puolueohjelmapäivitys

“Puolueohjelmamme luettavutta on parannettu sekä kantoja täsmennetty”, Liberaalipuolueen puoluesihteeri Jussi Mäkipelto linjaa, ja jatkaa “Selvästi uutena asiana on, että vaadimme perintöveron poistoa. Lisäksi selkeytimme EU kantaamme, eli liittovaltio ei ole poissuljettu ajatus, mutta siihen ei tule mennä heppoisin perustein eikä varkain, eikä siitä missään nimessä pidä tulla tulonsiirtounionia. Ja muutokset tulee tehdä tiukasti perustamissopimus muutosprosessin kautta laajan kansalaiskeskustelun jälkeen”, Mäkipelto napauttaa.

Puolueohjelma kokonaisuudessaan: http://liberaalipuolue.fi/puolueohjelma/

Liberaalipuolueen varjobudjettinäkemys

“Mielestämme Ajatuspaja Liberan varjobudjetti antaa erinomaisen lähtökohdan ja puolueena kannatamme ja tuemme sitä”, varapuheenjohtaja Aki Kivirinta toteaa ja jatkaa “Koronapandemiaa ei saa käyttää tekosyynä julkisten menojen kasvattamiseen. Verotuksen keventämisen, työmarkkinoiden uudistamisen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisen lykkääminen ei enää ole vaihtoehto!” Aki lisää.

Ajatuspaja Liberan varjobudjetti: Ajatuspaja Liberan varjobudjetti – Mikä on valtion ydintehtävä? 

Lisätietoja

Jussi Mäkipelto

Puoluesihteeri

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

040 3616335

jussi.makipelto@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 5.11.2020

Liberaalipuolue lakkauttaisi autoveron osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa

Euroopan Unionin Elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF) on kaavailtu luotavaksi tukemaan jäsenmaiden toipumista koronaepidemian vaikutuksista. Erityisesti vihreää siirtymää on tuettava. Suomessa valtiovarainministeriö koordinoi tuen käyttöä Suomen kestävän kasvun ohjelmassa, ja on pyytänyt ehdotuksia tuen käytöstä.

Yksi Suomen haasteista ovat aina pitkät välimatkat, ja korkean verotuksen ja palkan sivukulujen aiheuttama onnettoman heikko ostovoima. Liikumme päivittäin poikkeuksellisen vanhoilla, ja poikkeuksellisen saastuttavilla autoilla. 

Vain ohikiitäväksi hetkeksi tarkoitettu autovero on muuri, joka estää Suomea siirtymästä vihreämpään huomiseen. Ilman autoveroa, olisi tänäkin päivänä jokainen Suomen teillä liikkuva auto puhtaampi, turvallisempi ja ympäristöystävällisempi. Päiväkotien pihoja eivät kiireisenä aamuna täyttäisi nokea yskähtelevät dieselit vuosituhannen taitteesta, vaan tilalla voisi olla puhtaita matalapäästöisiä autoja, joihin vihdoin olisi varaa vaihtaa. Vanhan autokannan “suojelu” päiväkotien aamuissa ja Suomen teillä on ollut tietoinen päätös jokaiselta hallitukselta, joka on jättänyt väliaikaisen autoveron kumoamatta.

Autoveron kertymä oli 892 miljoonaa euroa vuonna 2019. Suomen arvioitu osuus RRF:stä on noin 2 300 miljoonaa euroa. Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.:n on jättänyt Valtiovarainministeriölle ehdotuksen, jonka mukaan autovero tulisi lakkauttaa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Autovero on nyt mahdollista lopettaa kokonaan, yhdellä kertaa. Loput ohjelmasta voidaan käyttää ansiotuloveron laskemiseen. 

Parasta tukea koronaepidemian kanssa kamppailevalle Suomelle on hallituksen painopisteiden mukaisesti tukea vihreää siirtymää autoveron päättämisellä, ja kannustaa laajemman hyvinvoinnin luomiseen kohtuullistamalla ansiotuloverotusta. Uusista hankkeista, projekteista ja muista menoista, on kuitenkin pidättäydyttävä, sillä emme tarvitse enää yhtään, ei ensimmäistäkään, uutta menoerää ylityöllistetyille verorahoillemme.

Lisätietoja

Jussi Mäkipelto

Puoluesihteeri

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

040 3616335

jussi.makipelto@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 29.7.2020

EU:n elpymispaketista saavutetun neuvottelutuloksen alistaminen neuvoa-antavaan kansanäänestykseen

Suomi on vuonna 1994 järjestänyt neuvoa-antavan kansanäänestyksen liittymisestä Euroopan Unioniin liittymisneuvotteluissa saavutetun neuvottelutuloksen hyväksymiseksi, jolloin voimassa oleva EU:n perussopimus on ollut Maastrichtin sopimus.

Sopimuksessa (ja sen myöhemmissä täydennyksissä) on määritelty jäsenvaltioiden ja unionin väliset perustuslailliset valtasuhteet ja niitä on muutettu vain asianmukaisen perustuslaillisen valmistelun, myötäkuulemis- ja ratifiointiprosessin mukaisesti. Sopimuksissa rajataan, että unioni ei voi rahoittaa toimintaansa ottamalla velkaa  ja että unioni tai jäsenvaltiot eivät vastaa toistensa veloista (ns. no bailout -sääntö).

Nyt EU:n elpymispaketisssa tilanne on olennaisesti muuttumassa siten, että unionin ja jäsenvaltioiden perustuslailliset valtasuhteet olennaisesti muuttuvat kohti liittovaltiota siten, että Suomi luovuttaa osan suvereenin valtion budjettivaltaansa EU:lle ilman, että asiasta on käyty asianmukainen oikeudellinen keskustelu ja että EU:n perustamissopimus muutettaisiin asianmukaisessa prosessissa ratifiointeineen.

Liberaalipuolueen aktiivit ovat tehneet kansalaisaloitteen neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä 

Katsomme, että muuttunut tilanne ylittää vuoden 1994 kansanäänestyksen mandaatin ja sen vuoksi olemme laittaneet vireille asian hyväksymisestä perustuslain 53 § mukaisella neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä.

“Maailmaa muuttuu ja EU sen mukana. Mutta Unioni on ensisijaisesti tiukasti oikeusvaltion periaatteisiin nojaava arvoyhteisö ja jos muutoksia tehdään, on syytä käydä perusteellinen keskustelu ja tehdä muutokset asianmukaisesti perustamissopimuksiin. Eikä ujuttaa liittovaltiota takaovesta kautta velkaunionin kautta!”, puheenjohtaja Harri Kreus täsmentää ja jatkaa: “Unioni, joka tulkitsee luovasti omia perusarvojaan ja sopimuksiaan seisoo saviajaloilla!”. 

Lisätietoja

Harri Kreus, Liberaalipuolueen puheenjohtaja

harri.kreus@liberaalipuolue.fi 

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 18.6.2020

Katri Kulmuni on mahdollisesti toiminut Perustuslakivaliokunnan ohjeistuksen vastaisesti?

Keskustapuolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni toimessaan valtiovarainministerinä on mahdollisesti sivuuttanut perustuslakivaliokunnan oikeudellisesti velvoittavan lausunnon toimiessaan Suomen neuvottelijana euroryhmässä huhtikuussa 2020 tehtäessä päätöstä, jonka mukaan Euroopan vakausmekanismi (EVM) voi myöntää eurovaltioille rahoitusta koronaviruspandemian terveydenhoitomenojen kattamiseen.

PeVL 19/2020 vp: “Euroryhmässä ja Eurooppa-neuvostossa on tehty huhtikuussa päätös, jonka mukaan EVM:n tällä hetkellä käytössä olevasta 410 mrd. euron kapasiteetista on käytettävissä yli puolet eli 240 mrd euroa Pandemic Crisis Support eli PCS-välineen kautta. Rahoitusta voidaan käyttää COVID 19-pandemiaan liittyviin terveydenhuollon, tarjottavan hoidon ja ennaltaehkäisemisen suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin (E 26/2020 vp). Toisin kuin perustuslakivaliokunta on kannanotoissaan (PeVP 27/2020 vp, 6.4.2020 ja PeVP 34/2020 vp, 8.5.2020) edellyttänyt, ohjelman kohdalla on sovittu, ettei siihen sovelleta EVM-sopimuksen mukaista yleistä talouspoliittista ehdollisuutta EVM-sopimuksen aikaisemman tulkinnan ja sitä koskevan oikeuskäytännön mukaisesti. Kun talouspoliittisen ehdollisuuden perusteena on ollut pyrkimys varmistaa, että velka maksetaan takaisin, riski siihen, ettei näin tapahdu on käytännössä nyt noussut, mikä käytännössä nostaa myös riskiä siihen, että Suomen tulee maksaa EVM:in lisää pääomaa. Tällä on vaikutusta valiokunnan aikaisempiin kannanottoihin, joissa se on korostanut, etteivät EVM-sopimuksen muutokset saa lisätä Suomen rahoitusvastuuta EVM-sopimuksen enimmäismääristä (PeVL 1/2019 vp)”

Liberaalipuolue on tehnyt asiasta kantelun oikeuskanslerille 18.6.2020

Edellämainitun nojalla on syytä epäillä, että Katri Kulmuni on jättänyt noudattamatta PeVL:n lausunnon nojalla oikeudellisesti sitovaa neuvottelumandaattiaan euroryhmän kokouksessa huhtikuussa 2020.

Liberaalipuolue on tehnyt asiasta kantelun oikeuskanslerille ja pyytänyt selvittämään, onko Katri Kulmuni virkatoimessaan valtiovarainministerinä sivuuttaessaan PeVL:n oikeudellisesti sitovan neuvottelumandaatin syyllistynyt sellaiseen moitittavaan tekoon, joka tulee käsitellä perustuslain 115 § mukaisesti ministerivastuuasian vireillepanona.

Lisätietoja

Harri Kreus, Liberaalipuolueen puheenjohtaja

harri.kreus@liberaalipuolue.fi 

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 6.2.2020

Punamullan 0,7 lottovoitto ”pörriäisille”

Liberaalipuolue pitää epärehellisenä ja isänmaalle haitallisena tapaa, jolla Sanna Marinin punamultahallitus aikoo vanhustenhuollon henkilöstömitoituksesta säätää. Hallituksen torstaina antaman lakiehdotuksen (HE 4/2020 vp) mukaan 0,7 henkilöstömitoitus on tarkoitus säätää voimaan 1.8.2020 alkaen, mutta tuolloin siihen ei kuitenkaan ole hallitusohjelmakirjausten mukaisesti varata riittäviä resursseja.

”Hallitukselle on nyt käymässä todellinen tekninen pummi”, ärähtää Liberaalipuolueen tuore puheenjohtaja Harri Kreus. Hänen mukaansa nyt suunniteltu malli tulee heikentämään kuntataloutta ja toimimaan lähinnä tulonsiirtona yhteisestä kassasta hoivapalveluyrityksille. Syy on selvä: sosialidemokraatit lupasivat oppositiossa ollessaan pikaisen muutoksen asiaan, mutta keskustasta ei herunut hankkeelle riittävästi rahaa. Sen seurauksena on tehty sääntelyhirviö, jossa saman aikaisesti yritetään syödä omena ja banaani.

Liberaalipuolueen kritiikki kohdistuu lakiehdotuksen kohtaan, jossa henkilöstömitoitus 0,7 säädetään tulevan voimaan heti 1.8.2020 alkaen. Julkisissa puheissa puhutaan siirtymäajasta aprillipäivään 2023 asti, mutta todellisuudessa tuolla ajalla mahdollistettava matalampi mitoitus on hoivayritysten ja valvontaviranomaisten käsissä. Lakiehdotuksen siirtymäsäännöksissä kuntia järjestäjinä tulee velvoittamaan mitoitus 0,7 jo 1.8.2020 alkaen, mutta toimintayksiköillä (hoivayritykset ja vanhainkodit) on tietyt ehdot täyttäessään mahdollisuus käyttää pienempää 0,5 mitoitusta. Erotus tulee kilisemään hoivayritysten laariin veronmaksajien toimiessa lystin maksajina.

Liberaalipuolue vetoaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jotta se korjaisi siirtymäsäännöksen rehelliseksi, esimerkiksi vuosittain asteittain tiukkenevana mitoituksena tai vaihtoehtoisesti edellyttäisi riittävän rahoituksen turvaamista. ”Voiko perustuslakivaliokuntakaan päästää lakiehdotusta läpi, jos sille ei ole riittävää rahoitusta tai sen tarvitsemista henkilöstöresursseista ei ole varmuutta”, Kreus päättää.

Lisätietoja

Harri Kreus, Liberaalipuolueen puheenjohtaja

harri.kreus@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 17.1.2020

Harri Kreus on Liberaalipuolueen uusi puheenjohtaja

Harri Kreus on valittu Liberaalipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi 17.1.2020 pidetyssä puoluevaltuuston kokouksessa.

Harri Kreus on espoolainen johdon konsultti, jonka erikoisalueena on haastavien hankkeiden haltuunotto ja niiden saattaminen menestyksellisesti maaliin. Harrilla on lisensiaattitason koulutus Maanpuolustuskorkeakoulun merisotatekniseltä opintosuunnalta ja lisäksi perhesyistä kesken jäänyt, mutta lähes valmis kauppatieteen maisterin tutkinto pääaineena tietojärjestelmätiede.

– Kiitän saamastani luottamuksesta ja jopa yllätyin saamastani äänimäärästä. Se vetää kyllä nöyräksi, mutta toisaalta antaa tarmoa ryhtyä puheenjohtajan tehtävään innolla, toteaa Liberaalipuolueen uusi puheenjohtaja Harri Kreus.

Valtuuston puheenvuorossa korostui Harrin kokemus järjestötoiminnan kehittämisestä ja johtamisesta. Harrin julkaisema Liberaali manifesti oli myös vakuuttanut monet Harrin kyvystä innostaa ja motivoida.

Harri aloittaa Liberaalipuolueen puheenjohtajan tehtävässään välittömästi.

Lisätietoja:

Jussi Mäkipelto, puoluesihteeri

jussi.makipelto@liberaalipuolue.fi

040 361 6335

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 2.12.2019

Liberaalipuolue ei liity Petrus Pennasen Avoin puolue -hankkeeseen

Liberaalipuolue on tehnyt syksyn 2019 aikana ehdotuksen Piraattipuolueen hallitukselle puolueiden yhdistymiseksi. Piraattipuolueen puoluekokous päätti 30.11.2019, ettei se lähde neuvottelemaan fuusiosta. Samalla puolueelle valittiin uusi puheenjohtaja. Piraattipuolueen aikaisempi puheenjohtaja Petrus Pennanen julkisti 2.12. Avoin puolue -hankkeensa ja on ehdottanut myös Liberaalipuolueelle hankkeeseen osallistumista.

Liberaalipuolueen puoluevaltuusto on käsitellyt Pennasen aloitteen kokouksessaan 2.12. Puoluevaltuusto kiittää Pennasta kutsusta osallistua Avoin puolue -hankkeeseen. Valtuusto toteaa päätöksessään, että Liberaalipuolue jatkaa arvo- ja talousliberaalin politiikan tekemistä omien päämääriensä mukaisesti. Liberaalipuolue on kuitenkin edelleen avoin keskustelulle ja yhteistyölle kaikkien yhteiskunnan liberalisoimista kannattavien tahojen kanssa.

Valtuusto perustelee päätöstään myös näkemyksellä, ettei Avoin puolue tarjoa Suomen poliittiseen kenttään mitään uutta. Liberaalipuolueen nykyinen ohjelma taas on täysin poikkeuksellinen puolustaessaan yksilönvapauksia ja yrittäjyyden edellytyksiä johdonmukaisesti. Liberaalipuolueen tavoitteena fuusioneuvotteluissa oli yhdistää liberaalit pienpuolueet. Liberaalipuolue ei koe hyväksi pienpuoluekentän sirpaloitumista, mutta toivottaa Avoimelle puolueelle onnea tulevaisuuteen.

Lisätietoja:

Marko Kettunen, puheenjohtaja

marko.kettunen@liberaalipuolue.fi

045 859 6010

Jussi Mäkipelto, puoluesihteeri

jussi.makipelto@liberaalipuolue.fi

040 361 6335

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Lehdistötiedote 19.8.2019

Liberaalipuolue valitsi puoluekokouksessaan uuden puheenjohtajan, hallituksen ja valtuuston

Liberaalipuolue kokoontui 2.6.2019 valitsemaan puolueelle uuden puheenjohtajan, hallituksen ja puoluevaltuuston. Puheenjohtajaksi valittiin puolueen äänestyksessä Marko Kettunen.

Helsinkiläinen Marko Kettunen on kahden lapsen isä, valtiotieteiden maisteri, kulttuurialan ammattilainen ja pienyrittäjä.

“Muutos ei tapahdu hetkessä. Vastassamme on voimia, jotka mielellään näkisivät meidän luovuttavan, että voivat itse rauhassa jatkaa sitä, mitä ovat tähänkin asti tehneet. Kesäajan orientoidumme ja valmistaudumme tulevaan. Syksystä alkaen alamme rakentamaan puolueesta entistä vahvempaa – yhdessä.”, Kettunen sanoo.

Uuden hallituksen varapuheenjohtaja on FT Johanna Vendelin ja puoluesihteeri DI Jussi Mäkipelto.

Liberaalipuolue – Vapaus valita pyrkii puolueena edistämään laajaa yksilöiden ja elinkeinojen vapautta. Lähtökohtaisesti ihmisillä on oikeus elää elämäänsä vapaasti haluamallaan tavalla, kunhan he eivät loukkaa muiden ihmisten vastaavaa oikeutta tai vahingoita ympäristöä. Vapaa yhteiskunta on sekä itseisarvo että väline tuottaa hyvinvointia kaikille ihmisille.

Lisätietoja:

Jussi Mäkipelto, puoluesihteeri

jussi.makipelto@liberaalipuolue.fi

040 361 6335

Marko Kettunen, puheenjohtaja

marko.kettunen@liberaalipuolue.fi

045 859 6010

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Lehdistötiedote 9.2.2019

Liberaalipuolueen uusi puheenjohtaja on Tea Törmänen

Liberaalipuolueen puoluevaltuusto kokoontui 9.2.2019 valitsemaan puolueelle uuden puheenjohtajan tehtävistään luopuneen Juhani Kähärän tilalle. Puheenjohtajaksi valittiin puoluevaltuuston äänestyksessä Tea Törmänen.

Espoolainen varavaltuutettu Tea Törmänen tekee Helsingin yliopistolla väitöskirjaa eläintieteellisessä tiedekunnassa ja toimii Suomen Ekomodernistit -ympäristöjärjestön puheenjohtajana. Törmänen on myös Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsen. Politiikan ja järjestötoiminnan lisäksi hän harrastaa kamppailulajeja ja on kahden pienen tyttären äiti.

”Puheenjohtajana haluan tuoda esiin monipuolisempaa kuvaa puolueesta. Olemme aiemmin profiloituneet talousasioissa, mutta puolueesta löytyy vahvaa osaamista myös muun muassa ympäristö- ja turvallisuupoliitikan osa-alueilta”, Törmänen sanoo.

Lisätietoja:

Tea Törmänen, puheenjohtaja
tea.tormanen@liberaalipuolue.fi
040 361 6335

Tuomas Tiainen, puoluesihteeri
tuomas.tiainen@liberaalipuolue.fi
050 463 1172

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Lehdistötiedote 6.2.2019

Liberaalipuolue vaaliliittoon Piraattipuolueen kanssa Uudellamaalla

Liberaalipuolue ja Piraattipuolue muodostavat vaaliliiton Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2019. Puolueiden yhteisenä tavoitteena on saavuttaa kaksi paikkaa eduskunnasta.

Piraattipuolueen Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtajan Riikka Niemisen mukaan ”puolueet eivät ole aatteellisesti kaukana toisistaan. Molempien puolueiden ajamiin asioihin kuuluvat mm. tietoyhteiskunnan kehitys, yksilönvapaudet, sekä ympäristöasiat.”

”Liberaalipuolueella on aiemmista vaaleista hyviä kokemuksia yhteistyöstä Piraattipuolueen kanssa. Kuntavaaleissa puolueiden vaaliliittojen seurauksena saatiin ehdokkaita läpi Helsingissä, Espoossa ja Jyväskylässä”, kommentoi Liberaalipuolueen Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtaja Tuomas Tiainen.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Riikka Nieminen, puheenjohtaja
Piraattipuolueen Uudenmaan piirijärjestö
puh. 044 555 0910
riikka.nieminen@piraattipuolue.fi

Tuomas Tiainen, puheenjohtaja
Liberaalipuolue – Vapaus valita, Uudenmaan piirijärjestö ry
puh. 050 463 1172
tuomas.tiainen@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Lehdistötiedote 4.2.2019

Liberaalipuolueen puheenjohtaja vaihtuu

Liberaalipuolueen puheenjohtaja ja perustajajäsen Juhani Kähärä on viime viikolla jättänyt tehtävänsä henkilökohtaisten syiden vuoksi. Puolueen sääntöjen mukaisesti puoluevaltuusto valitsee uuden jäsenen puoluehallituksesta eronneen tilalle. Puheenjohtajan tehtäviä hoitaa uuden puheenjohtajan valintaan asti nykyinen varapuheenjohtaja Tuomas Jaanu.

Puheenjohtajan tehtäviin ovat hakeneet seuraavat puolueen jäsenet:

Marko Kettunen
Marko Kettunen on kahden lapsen isä, valtiotieteiden maisteri, kulttuurialan ammattilainen, pienyrittäjä ja Liberaalipuolueen Helsingin piirihallituksen jäsen.

Tuomas Jaanu
Tuomas Jaanu on ollut puolueen toiminnassa mukana sen perustamisesta lähtien. Tällä hetkellä hän toimii Helsingin piirijärjestön puheenjohtajana sekä puoluehallituksen varapuheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori, ja politiikan ulkopuolella hän toimii yrittäjänä sekä kahden alle kouluikäisen lapsen isänä.

Tea Törmänen
Espoolainen varavaltuutettu Tea Törmänen tekee Helsingin yliopistolla väitöskirjaa eläintieteellisessä tiedekunnassa ja toimii ympäristöjärjestön puheenjohtajana. Törmänen on Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsen ja Liberaalinaisten varapuheenjohtaja. Politiikan ja järjestötoiminnan lisäksi hän harrastaa kamppailulajeja ja on kahden pienen tyttären äiti.

Liberaalipuolueen puoluevaltuusto kokoontuu valitsemaan uuden puheenjohtajan lauantaina 9.2.2019.

Lisätietoja:
Tuomas Tiainen, puoluesihteeri
050 463 1172

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Lehdistötiedote 4.12.2018

Liberaalipuolue vaatii yksityisyydensuojan heikentämisen lopettamista

Yksityisyydensuojaa on kuluneen hallituskauden aikana heikennetty ennätysmäistä vauhtia. Poliitikot ovat kuluneen hallituskauden voimakkaasti edistäneet kehitystä, joissa viranomaisilla on suora pääsyn kansalaisten arkaluontoisiin tietoihin.

Viranomaiset ovat osoittaneet haluavansa jatkuvasti uusia valtuuksia ihmisten tarkkailemiseksi. VIranomaisen näkökulma asiaan on kapea, ja tavoitteena vaatimuksilla on todennäköisesti viranomaistehtävien hoitamisen helpottaminen. Poliitikkojen tehtävänä olisi kuitenkin huomioida asioiden kokonaisuus. Mahdollisen perusoikeuksien heikentämisen tulee aina perustua osoitettuun hyötyyn. Poliitikkojen tehtävänä on arvioida, oikeuttavatko saavutetut hyödyt ihmisten perusoikeuksien loukkaamisen.

Nopeasti toteutetuissa uudistuksissa olisi erityisen tärkeää kiinnittää huomiota viranomaisten valvontaan. Esille on jo tullut tapauksia. Yhteistä useille yksityisyydensuojaa heikentäville ehdotuksille on se, että ei ole selkeää tapaa selvittää, miten ja missä ihmisten henkilökohtaisia tietoja on käytetty.

Massavalvonta ja kirjesalaisuuden heikentäminen

Eduskunta hyväksyi syksyllä kiireellisellä menettelyllä perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa kansallisen turvallisuuden nimissä suomalaisten viestinnän massavalvonnan ilman rikosepäilyä. Aiemmin käytännössä kaikki pakkokeinot puhelimen kuuntelusta tietokoneiden suojausten murtamiseen ovat jo olleet.

Perustuslain muutoksen tavoitteena on tehdä seuloa sellaisten ihmisten viestintää, joihin ei kohdistu rikosepäilyä. Viranomaiset haluavat pystyttää järjestelmän, joka voi tarkkailla kaikkea verkkoliikennettä esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä kulkevissa tietoliikennekaapeleissa. Tämä on määritelmällisesti massavalvontaa, vaikka toistaiseksi viranomaiset tuhoaisivatkin suurimman osan järjestelmän tuottamista tiedoista heti.

Sosiaalisen median ja julkisen tilan valvonta

Hallituksen tulevaisuusselonteko ehdottaa, että viranomaiset keräisivät tietoa ihmisten sosiaalisesta mediasta muun muassa palveluiden kohdentamista varten. Mediassa on myös tullut esille, että poliisilla on Oulussa suora pääsy koulujen satoihin valvontakameroihin. Poliisi haluaa kytkeä omaan järjestelmäänsä myös kauppakeskusten, joukkoliikennevälineiden ja muiden julkisten paikkojen valvontakamerat. Analyysimenetelmien kehittyessä videokuvasta voidaan tulevaisuudessa tunnistaa henkilö kasvojen tai kävelytyylin perusteella. Julkisella paikalla liikkumisesta on tulossa mahdotonta ilman viranomaisen jatkuvaa ja tarkkaa valvontaa.

Ilmaisun ja kokoontumisen vapaus on uhattuna, kun kansalaiset tietävät, että heitä seurataan kaikkialla. Pelkästään tieto siitä, että seuranta ulottuu laajalle vähentää kansalaisten osallistumista ja järjestäytymistä, ja siten rapauttaa kansalaisyhteiskunnan toimivuutta ja vähentää kansalaisten osallistumista yhteiskunnallisten kantojen ilmaisuun.

Tilitietojen avaaminen viranomaisten käyttöön

Hallitus on antanut esityksen, jossa verottaja, poliisi ja Kela saavat suoran pääsyn ihmisten tilitietoihin. Järjestelmä on tulossa voimaan vuonna 2020. Tilitiedot ovat yksityiselämän ytimessä, ja ne sisältävät yksityiskohtaista tietoa ihmisen yksityiselämästä, elämäntavoista ja toiminnasta yhteiskunnassa. On vaikea kuvitella sellaista yhteiskunnallista etua, joka olisi tärkeämpi kuin tämänkaltaisesta absoluuttisesta valvonnasta koituvat haitat.

Potilastietojen avaaminen poliisin käyttöön

Sisäministeriö haluaa avata terveystiedot poliisin käyttöön. Esitys loukkaa räikeästi ihmisten yksityisyyttä ilman merkittäviä etuja. Pääsy tietoihin lisää tietovuotojen riskiä, heikentää potilassuhteen luottamuksellisuutta, sekä nostaa hoitoon hakeutumisen kynnystä. On olemassa todellinen riski, että apua tarvitsevat yhä enemmän jättävät apua hakematta ajoissa, pelätessään omien arkaluontoisten tietojen paljastumista ja kulkeutumista vääriin käsiin.

Ajoneuvojen GPS-seuranta

Ruuhka- ja tienkäyttömaksujen perimistä kilometrien mukaan on selvitetty tällä hallituskaudella. Käytännössä esitetty ratkaisu johtaisi kaikkien ajoneuvojen GPS-seurantaan, sillä kilometripohjaista verotusta olisi lähes mahdotonta toteuttaa muilla keinoilla. Ajoneuvojen sijainnin seuranta ja tallentaminen viranomaisten tietokantaan veron määräämistä varten paljastaisi samalla hyvin paljon ihmisten liikkumisesta, sosiaalisista suhteista ja elämäntavoista. Houkutus näiden tietojen väärinkäyttöön tai käytön laajentamiseen muihin tarkoituksiin on liian suuri suhteessa järjestelystä saatavaan hyötyyn.

Passien sormenjälkirekisterin käyttö rikostutkinnassa

Poliisi on pyrkinyt saamaan pääsyn passien sormenjälkirekisteriin, tarkoituksena käyttää rekisterissä olevia sormenjälkiä rikosten selvittämiseen. Toistaiseksi  vaatimukset ovat kaatuneet perustuslaillisiin ongelmiin, mutta ne ovat esimerkki siitä, miten viranomaisten keräämän tiedon käyttötarkoitusta voidaan helposti pyrkiä laajentamaan myöhemmin. Tästä syystä kaikkiin viranomaisten pyrkimyksiin kerätä lisää tietoa kansalaisista tulisi suhtautua kriittisesti.

Liberaalipuolue vaatii yksityisyydensuojan kunnioittamista

Kehityksen taustalla on ymmärtämättömyyttä sekä tietotekniikasta että yksityisyydensuojan merkityksestä. On laadullisesti täysin eri asia pyytää henkilön tietoja paperilla tarvittaessa kuin pystyttää tietojärjestelmä, josta saa samat asiat digitaalisesti. Tietojärjestelmä esimerkiksi mahdollistaa sen, että yksi virhe järjestelmän tietoturvassa tai sitä käyttävien ihmisten käytöksessä voi vaarantaa kaikkien suomalaisten tiedot kerralla. Viime vuosina on tullut esille useita tapauksia, jossa viranomaiset ovat ilman pätevää perustetta hakeneet julkisuuden henkilöihin liittyviä tietoja jo olemassa olevista tietokannoista.

Yksityisyydensuoja ja turvallisuus ovat molemmat tärkeitä. Kansalaisten oikeuksia on puolustettava. Joskus tämä puolustaminen tarkoittaa sitä, että on kestettävä sitä, että jotain epämiellyttävää tapahtuu. Kaikkea pahuutta ja vääryyttä ei voida poistaa maailmasta. Perusoikeuksien heikentäminen pitää aina kyetä perustelemaan todellisella tarpeella, ja heikentämisen tulee aina olla oikeassa suhteessa riskiin nähden. Liberaalipuolueen mielestä hallituspuolueet eivät ole hoitaneet tehtäväänsä kokonaisuuden arvioinnin osalta riittävän hyvin.

Ihmisten yksityisyydensuoja on vapaan yhteiskunnan ytimessä ja sitä pitää puolustaa. Liberaalipuolue vaatii ihmisten yksityisyydensuojan kunnioittamista, poliitikoilta tarkkaa harkintaa kansalaisten valvonnan laajentamisessa, sekä tarkempaa ja huolellisempaa lainvalmistelua ihmisten perusoikeuksiin vaikuttavien lakiesitysten osalta.

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Lehdistötiedote 14.3.2018

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.:n virallinen nuorisojärjestö on nyt perustettu

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p. on perustanut oman nuorisojärjestönsä. Liberaalinuoret ry hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 22.02.2018. Liberaalinuoret tulee toimimaan yksilönvapauksien ja elinkeinovapauden puolesta, erityisesti nuorten näkökulmasta.

Uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Nurmijärven kunnanvaltuuston varavaltuutettu Joni Ojala. “Nuoret varmistavat politiikassa hyvien ja tulevaisuuteen katsovien päätöksien tekemisen. Ilman nuoria, ei puolueella ole tulevaisuutta. Liberaalipuolue on ensimmäisinä vuosinaan ottanut merkittäviä askelia Suomen politiikan historiassa ja nuorisojärjestön tukemana uskon, että puolue kykenee parhaisiin mahdollisiin päätöksiin koskien tulevaisuuttamme”, Ojala kommentoi.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Helsingistä IT-alan yrittäjä ja opiskelija Roni Jokinen ja sihteeriksi terveydenhoitajaopiskelija Kanerva Viitanen.

“Olemme tällä hetkellä ainoa selkeästi arvo-, että talousliberaali poliittinen nuorisojärjestö Suomessa. Haastamme sillä nuorten poliittisen kentän” , totesi järjestön sihteeri Viitanen uudesta yhdistyksestä.

Lisätietoja:

Joni Ojala, Liberaalinuorten puheenjohtaja
+358 45 118 6656
joni.ojala@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Lehdistötiedote 2.3.2018

Liberaalipuolue vaatii maakuntauudistuksen keskeyttämistä heti

Suomen hallitus on ajamassa maahamme historiallisen suurta maakuntauudistusta pikaisella aikataululla ja epämääräisillä tarkoitusperillä. Liberaalipuolue on huolissaan hyvän aluehallinnon tulevaisuudesta Suomessa ja haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

Maakunnat tarvitsevat verotusoikeuden

Esitetyssä maakuntauudistuksessa maakunnat saavat rahoituksensa eduskunnasta. Kyseessä on poliittinen valinta, joka keskittää valtaa paikallistasolta eduskuntaan. On suuri vaara, että syntyy itseään ruokkiva virheellisiä kannustimia sisältävä järjestelmä, jossa maakuntien kannattaa käyttää kaikki eduskunnasta annetut rahat, samalla kun poliitikkojen kannattaa yrittää suhmuroida mahdollisimman suuri määrä rahaa valtion budjetista käytettäväksi.

Maakuntien toiminnot pitäisi rahoittaa maakunnan asukkaiden veroilla. Vaihtoehtoja ovat maakunnan asukkailta kerättävä maakuntavero tai maakuntien rahoitus kuntien kautta. Ehdotetussa uudistuksessa maakuntavaltuustojen rooli uhkaa jäädä kumileimasimeksi. Maakuntavaltuustoilla on oltava päätäntävaltaa myös siitä, kuinka paljon maakunnan toimintoihin käytetään rahaa, ei pelkästään siitä mihin eduskunnasta annetut rahat käytetään.

Kansalaiset tarvitsevat aidon vapauden valita

Tällä hetkellä Suomen kansantuotteesta SOTE-palveluihin käytettävällä osuudella saavutetaan kohtuullisiin kustannuksiin nähden varsin hyviä tuloksia. Maakuntauudistuksessa esitetyllä SOTE-palveluiden ”valinnanvapaudella” ei ole mitään tekemistä markkinatalouden kanssa, ja on vaarana että SOTE-kustannukset eivät laske, vaan ne nousevat merkittävästi.

Yksityiset sote-palveluiden markkinat ovat tällä hetkellä hyvin keskittyneet. Maakuntauudistus ei tule muuttamaan asian tilaa, vaan se pikemminkin edistää suurten yritysten toimintaa lisäämättä kilpailun määrää. Pienillä toimijoilla on huomattavan vaikeaa edes pysyä markkinoilla. Palveluiden tuottajien kannustimet ovat mallissa täysin väärät, ja perustuvat enemmän asiakkaiden määrään kuin hoidon tuloksellisuuteen.

Tunnettujen poliitikkojen siirtyminen yksityisten terveysyhtiöiden hallintotehtäviin antaa kansalaisille kuvan siitä, että poliitikot eivät itsekään usko valinnanvapauden tuovan taloudellista säästöä, vaan tarkoituksena on järjestää poliitikoille hyväpalkkaisia asiantuntijatehtäviä, joissa verorahoja voidaan ammentaa pois yleishyödyllisestä käytöstä.

Maakuntavaltuustot tarvitsevat aidon suunnan ja tarkoituksen

Uusi hallintokerros tuo väistämättä lisää hallintoa ja julkisia menoja. Kuntiin on jäämässä päällekkäisiä toimintoja, kun kaikkia kuntien tehtäviä ja virkamiehiä ei pystytä siirtämään maakuntien alaisuuteen.

Maakuntien ja kuntien tehtävänjako on määriteltävä selkeästi ja avoimesti. Tilanne, jossa vaaleihin ehdolle asettuvatkaan eivät oikeastaan tiedä, mistä he tulevat päättämään, on demokratian halveksuntaa.

Maakuntauudistuksen ja siihen yhdistetyn sote-uudistuksen tietojärjestelmien osalta on jo nyt varauduttu miljardiluokan investointeihin.

Maakunnat tarvitsevat todellista päätäntävaltaa

Maakuntauudistuksessa maakunnille annetaan valtaa lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyvistä asioista. Uudistus on tältä osin täysin riittämätön ja kunnianhimoton: kun maakuntahallintoa rakennetaan, maakunnat tarvitsevat selkeästi enemmän päätösvaltaa.

Jos maakunnat luodaan, lakeja tulisi laatia siten, että maakunnille jää juuri sopivasti liikkumavaraa. Esimerkiksi paljon puhuttanut alkoholilaki olisi juuri sopiva asia päätettäväksi maakunnissa: Uudellamaalla viinit saataisiin nopealla aikataululla vähittäismyyntiin, kun taas Keskustan kannatusalueilla voitaisiin pitäytyä nykyjärjestelmässä. Myös toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuus voisi hyvin olla maakuntien päätettävissä. Maakuntatasolla voisi erinomaisesti sopia myös joukkoliikenteestä, kaavoituksesta ja kaupunkisuunnittelusta.

Tämä toisi maakuntien välille aitoa kilpailua, kun maakunnat saisivat säätää elinkeinoelämän olosuhteista vapaammin. Maakuntauudistusta ei kannata tehdä ilman maakuntaveroa. Maakuntaveroa ei kuitenkaan voi hyväksyä ilman huomattavaa valtion budjetin leikkausta ja autonomisia maakuntia.

Demokraattiset vaalit tarvitsevat asianmukaisen valmistelun

Lokakuussa 2018 järjestettäviä maakuntavaaleja koskevat lait on tarkoitus säätää viimeistään elokuussa. Maakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy syyskuussa. Normaalisti laissa määritelty vaalipäivää edeltävä puolen vuoden mittainen kampanja-aika typistyy murto-osaan. Vaalipäivää ei kuitenkaan ole virallisesti olemassa ennen kuin lait on hyväksytty. Vaalikampanjan rahoittaminen rahankeräyksellä ilman rahankeräyslupaa on laitonta muulloin kuin kampanja-aikana. Asetelma tukee suuria puolueita, joilla on jatkuvasti voimassa olevat rahankeräysluvat ja joiden vaalikampanjat eivät ole riippuvaisia rahankeräyksen onnistumisesta.

Vaaleja koskevat lait pitäisi hyväksyä hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Ehdokasasettelu pika-aikataululla on haastavaa puolueille, mutta lähes mahdotonta sitoutumattomille ehdokkaille ja valitsijayhdistyksille, joiden pitää ehdokkaiden asettamista varten kerätä tietty määrä kannattajakortteja. On demokratian kannalta täysin kestämätöntä, mikäli valtaapitävät voivat järjestää pika-aikataululla uusia vaaleja.

Maakuntauudistus on peruttava

Ehdotettu maakuntauudistus on poliittisten lehmänkauppojen epätoivoinen lopputulos. Edes hallituspuolueet, jotka uudistusta kannattavat, eivät pysty rehellisesti perustelemaan mistä säästöt syntyvät ja miksi uudistus on rakennettu tällä tavalla. Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa alueuudistus, mutta nyt ehdotettu malli sisältää liian monia, suuria ongelmakohtia.

Liberaalipuolue vaatii maakuntauudistuksen peruuttamista ja kehottaa hallituspuolueiden kansanedustajia liittymään lakiesitystä vastaan äänestävien joukkoon.

Lisätietoja:

Juhani Kähärä, Liberaalipuolueen puheenjohtaja
+358 50 512 8503
juhani.kahara@liberaalipuolue.fi

Tuomas Tiainen, puoluesihteeri
+358 50 463 1172
tuomas.tiainen@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Lehdistötiedote 13.4.2017, julkaisuvapaa heti

Liberaalipuolueelle vaalivoitto

Viime vuonna puoluerekisteriin merkitty Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p. osallistui nyt ensimmäistä kertaa vaaleihin. Puolueen 43 ehdokasta saivat kuntavaaleissa tarkastuslaskennan jälkeen yhteensä 3721 ääntä, jotka oikeuttavat yhden valtuutetun ja neljän varavaltuutetun paikkaan.

Puolueen puheenjohtaja, diplomi-insinööri Juhani Kähärä, valittiin Espoon kaupunginvaltuustoon. Helsingissä listoilta valittiin kaksi varavaltuutettua, Amos Ahola ja Leo Bergman. Nurmijärvellä varavaltuutetuksi valittiin Joni Ojala ja Akaalla Anton Murola. Valtuutetut ja varavaltuutetut ovat valmiita laajaan yhteistyöhön asiapohjalta, ja he osallistuvat neuvotteluihin kuntien luottamustehtävistä.

Lisäksi Liberaalipuolueen listoilta valittiin Parikkalan valtuustoon neljä sitoutumatonta ehdokasta.

Uusi puolue jatkaa järjestäytymistä Suomenlinnassa järjestettävässä puoluekokouksessa 27.5.

Lisätietoja:

Juhani Kähärä, Liberaalipuolueen puheenjohtaja
+358 50 512 8503
juhani.kahara@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Lehdistötiedote 10.4.2017, julkaisuvapaa heti

Liberaalipuolue nousi valtuustoihin

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p. merkittiin puoluerekisteriin viime keväänä ja se osallistui nyt ensimmäisiin vaaleihinsa. Puolueelle vaalit olivat menestys, sillä puolueen listoilta mentiin läpi valtuustoihin ensimmäisellä yrityksellä, mikä on hyvin epätavanomaista suomalaisessa pienpuoluekentässä.

Alustavan ääntenlaskennan mukaan puolueen puheenjohtaja Juhani Kähärä on menossa läpi Espoon valtuustoon ja Parikkalassa neljä sitoutumatonta ehdokasta ovat menossa valtuustoon.

“Tulos on historiallisen hyvä! Tyypillisesti pienpuolueilla on suuria vaikeuksia saada ehdokkaita läpi kunnanvaltuustoihin, mutta Liberaalipuolue onnistui ensimmäisellä yrityksellä” , toteaa puheenjohtaja Kähärä.

“Lisäksi tulos on mahtava koko pienpuoluekentälle, sillä Piraattipuolue sai kaksi valtuutettua ja Feministinen puolue yhden”, hän jatkaa.

Liberaalipuolue tulee jatkamaan työtä yksilönvapauksien ja elinkeinovapauden puolesta, ja aloittaa välittömästi valmistelut maakunta- ja eduskuntavaaleja varten.

Lisätietoja:

Juhani Kähärä, Liberaalipuolueen puheenjohtaja
+358 50 512 8503
juhani.kahara@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.
Lehdistötiedote 19.12.2016 klo 8:00, julkaisuvapaa heti

Liberaalipuolue saa ensimmäisen kunnanvaltuutettunsa Pudasjärvelle

Toivo Miettinen, Pudasjärven kaupunginvaltuuston jäsen, on jättänyt eroanomuksensa Perussuomalaiset r.p.:stä, ja hakenut Liberaalipuolueen jäsenyyttä. Miettinen on hyväksytty jäseneksi Liberaalipuolueeseen ja sen Oulun piirijärjestöön ja hänestä tulee näin Liberaalipuolueen ensimmäinen kunnanvaltuutettu 1.1.2017 alkaen.

“Olen aina kokenut itseni liberaaliksi, ja luettuani Liberaalipuolueen puolueohjelman läpi tein päätöksen. Nämä asiat ovat minullekin tärkeitä ja tähän joukkoon kuulun mielelläni”, Miettinen kertoo.

“Tämä on todella mukava yllätys, ja toivotamme tietysti kaikki liberaalin ajatusmaailman omaavat mukaan – sekä nykyiset että tulevat kunnanvaltuutetut, tai muuten vain jäseniksi tai aktiiveiksi halukkaat.” toteaa puolueen puheenjohtaja Juhani Kähärä.

Liberaalipuolue kerää parhaillaan ehdokaslistoja kuntavaaleihin Helsingin, Uudenmaan, Pirkanmaan, Oulun ja Keski-Suomen vaalipiireissä.

Lisätietoja:

Toivo Miettinen, kaupunginvaltuutettu
+358468107540
toivo.miettinen@miettinen.co.uk

Aki Kivirinta, Liberaalipuolueen Oulun piirijärjestön puheenjohtaja
+358 45 6779 460
aki.kivirinta@gmail.com

Juhani Kähärä, Liberaalipuolueen puheenjohtaja
+358 50 512 8503
juhani.kahara@liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p. on laajaa yksilönvapautta ja elinkeinovapautta edistämään pyrkivä puolue. Lähtökohtaisesti ihmisillä on oikeus elää elämäänsä vapaasti haluamallaan tavalla, kunhan he eivät loukkaa muiden ihmisten vastaavaa oikeutta tai vahingoita ympäristöä. Vapaa yhteiskunta on sekä itseisarvo että väline tuottaa hyvinvointia kaikille ihmisille.

Puolueen muuta tiedotusta voi seurata Facebook-sivulla https://www.facebook.com/liberaalipuolue/, Twitterissä https://twitter.com/liberaalipuolue ja puolueen jäseneksi voi liittyä verkkosivuilla www.liberaalipuolue.fi