I Järkiperusteinen päätöksenteko

Kaiken yhteiskunnallisen päätöksenteon tulee noudattaa rationaalisuuden ja avoimuuden periaatteita. Järkevässä päätöksenteossa yhteiskunnallisia tavoitteita lähestytään rationaalisen päättelyn kautta hyödyntämällä tieteellistä tietoa tai riippumattomia selvityksiä. Päätöksenteon tavoitteiden taustalla olevat arvot tulee tuoda perustellusti julki. Avoimuuden periaate tarkoittaa, että päätösten taustalla olevan aineiston ja siitä vedettyjen johtopäätösten on oltava julkisia jo päätöksentekoprosessin aikana.

II Vapausaate

Valtio on ihmistä varten, eikä ihminen valtiota varten. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaisuuteen ja omaan kehoonsa. Ihminen on lähtökohtaisesti vapaa tekemään mitä tahansa, kunhan kunnioittaa muiden ihmisten vastaavaa oikeutta, eikä aiheuta muille ihmisille vaaraa. Lähtökohtaisesti ihmisellä on myös vastuu omasta toiminnastaan ja sen mahdollisista seuraamuksista itselle ja muille. Heikommassa asemassa olevista ihmisistä tulee kuitenkin pitää huolta kaikissa tilanteissa.

III Valtion rooli

Valtion ensisijainen tehtävä on turvata olosuhteet, joissa kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus vapaaseen ja hyvään elämään. Valtion tulee hoitaa yhteiskunnan kannalta tarpeellisia asioita, joiden järjestäminen ei muuten järkevästi onnistu. Valtion ei tule säännellä mitään yksityisten tahojen toimintaa ilman painavia yhteiskunnallisia perusteita.

IV Demokratia

Demokratia on toistaiseksi onnistunein valtiollinen päätöksentekojärjestelmä. Kaiken valtiollisen päätöksenteon tulee noudattaa demokraattisia periaatteita. Suomessa ylintä valtaa käyttää vaaleilla valittu eduskunta, eikä sen tule ulkoistaa valtaa muille tahoille, kuten työmarkkinajärjestöille. Päätöksiä tehdään osana kansainvälistä yhteisöä silloin, kun käsiteltävän asian laajuus sitä vaatii.

V Työ ja yrittäminen

Valtion tulee lainsäädännöllä luoda suotuisat olosuhteet yrittämiselle ja työn tekemiselle. Yrittämiseen liittyvän byrokratian tulee olla mahdollisimman yksinkertaista. Työmarkkinoiden tulee olla joustavat ja työehtojen paikallisen sopimisen tulee olla mahdollista. Tulonsiirrot eivät saa luoda kannustinloukkuja – työn tekemisen tulee olla aina kannattavaa.

VI Tieteen, taiteen ja kulttuurin merkitys

Suomi voi menestyä ainoastaan panostamalla sivistykseen ja koulutukseen. Valtion tulee taata kansalaisilleen tasapuoliset mahdollisuudet kehittää itseään. Yleissivistys luo edellytykset yhteiskunnalliselle kehitykselle.