Europarlamenttivaalit 2024 ehdokkaat ja vaaliohjelma

Mitä Liberaalipuolue ajaa eurovaaleissa? Tärkeimmät vaatimukset:

  • Eurooppalaisten arvojen tulee perustua yksilönvapauteen
  • Kasvu syntyy yrittäjyydestä, ei EU:sta tai jäsenvaltioista
  • Vapaus ja kasvu edellyttävät sisäistä ja ulkoista turvallisuutta

Ehdokkaat

Eero Ahtola

Eero Ahtola

Yrittäjä

Vantaa

”Talous, turvallisuus, fokus. Suomen etu olisi avoimet markkinat ja tasainen pelikenttä jäsenmaiden kesken.”

eero.ahtola@liberaalipuolue.fi

Jaakko Haapalehto

Jaakko Haapalehto

Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Kankaanpää

Marko Eerikki Karhunen

Marko Eerikki Karhunen

Logistiikan insinööri, Energia- & informaatiotekniikan DI-opiskelija

Kerava

Lassi Kivinen

Lassi Kivinen

Avainasiakaspäällikkö, Liberaalipuolueen puheenjohtaja

Helsinki

lassi.kivinen@liberaalipuolue.fi

Aki Kivirinta

Aki Kivirinta

IT-konsultti

Oulu

aki.kivirinta@liberaalipuolue.fi

Mira Korhonen-Low

Mira Korhonen-Low

KTM, Asiantuntija

Helsinki

”Vahva Eurooppa ja EU: Vapauden turvaaja ja vahvistaja, vaurautta taloudellisen vapauden kautta”

mira.korhonen-low@liberaalipuolue.fi

Kimmo Lampinen

Kimmo Lampinen

Sähköasentaja

Jyväskylä

”Asioiden järkeistäminen ja byrokratian kitkeminen.”

Tiia Lehtisalo

Tiia Lehtisalo

Sairaanhoitaja

Riihimäki

tiia.lehtisalo@liberaalipuolue.fi

Aarne Leinonen

Aarne Leinonen

Tuoteomistaja, palvelumuotoilija

Helsinki

”Kohti liittovaltiota. Kannatan EU:n syventämistä”

aarne.leinonen@liberaalipuolue.fi

Laura Lähteenmäki

Laura Lähteenmäki

Projektipäällikkö

Lahti

”EU-myönteinen, Ilmaston ja ympäristön puolella, Teknologiaoptimisti, Yhdenvertaisuuden kannattaja”

laura.lahteenmaki@liberaalipuolue.fi

Tomi Mertala

Tomi Mertala

Joensuu

Sami Mutenia

Sami Mutenia

BBA, huoltomies, kryptosijoittaja

Rovaniemi

Jussi Mäkipelto

Jussi Mäkipelto

Tietotekniikan diplomi-insinööri

Kaustinen

”Enemmän tukea Ukrainalle”

jussi.makipelto@liberaalipuolue.fi

Juha Paasonen

Juha Paasonen

Turvallisuusalan asiantuntija

Turku

”Euroopan unionin edut myös Suomen kansalaisille!”

Jarmo Peltola

Jarmo Peltola

Projektipäällikkö

Leppävirta

”Subsidiariteetti, Ympäristö, Puolustus”

jarmo.peltola@liberaalipuolue.fi

Juha-Matti Peltola

Juha-Matti Peltola

Kirvesmies

Tampere

”Suomen pitäisi huolehtia omasta kilpailukyvystään, eikä muitta mutkitta hyväksyä EU:n päättämiä asioita, mikäli ne ovat Suomen kannalta epäedullisia.”

juha-matti.peltola@liberaalipuolue.fi

Miika Pihkola

Miika Pihkola

Opiskelija (Tradenomi AMK, tietojenkäsittelyn koulutus)

Lappeenranta

miika.pihkola@liberaalipuolue.fi

Visa Pollari

Visa Pollari

Yrittäjä, Ohjelmistokehittäjä

Espoo

”Sääntelyn purkaminen ja maatalouden tuet tuotantofutuurimallilla.”

visa.pollari@liberaalipuolue.fi

Nina Sneitz

Nina Sneitz

Filosofian tohtori (lääkekemia), Sr. Research Scientist

Helsinki

nina.sneitz@liberaalipuolue.fi

Tommi Vihervaara

Tommi Vihervaara

Johtava asiantuntija, diplomi-insinööri

Akaa

”Turvallinen, kestävä ja yhteentoimiva Eurooppa.”

tommi.vihervaara@liberaalipuolue.fi

Eurooppalaiset arvot

Liberaalipuolue esittää:

  • Sisämarkkinoita vahvistetaan ja kilpailun rajoituksia poistetaan
  • Liikkumisen, työnteon ja yrittämisen vapautta unionissa edistetään
  • Unionin roolia yksilön oikeuksien turvaajana (yksilönsuoja, sananvapaus) vahvistetaan

Euroopan unionin perussopimukset perustuvat yksilönvapauteen sekä liberaaliin ja sosiaaliseen markkinatalouteen. Eurooppa koostuu monista kulttuureista ja kansalaisuuksista. Eurooppa on vuosisatojen ajan houkutellut vapautta ja vaurautta etsiviä maahanmuuttajia, ja näin on edelleen. Eläminen Euroopassa ei tarkoita luopumista omasta kulttuurista, vaan sen hyväksymistä, että kaikki ihmiset ovat Euroopassa tasavertaisia ja kaikilla on mahdollisuus osallistua Euroopan rakentamiseen. Liberaalin oikeusvaltion lakien hyväksyminen on jokaisen Euroopassa asuvan perusvelvollisuus.

Liberaalien arvojen mukainen vapaus tarkoittaa muiden vapauksien kunnioittamista, eikä minkäänlainen sorto tai syrjiminen voi olla sallittua. Ihmiset ja yritykset kilpailkoot vapaasti taidollaan ja osaamisellaan!

Perussopimusten suurimpana haasteena on ollut löytää oikea tasapaino unionin tasolla tapahtuvan tehokkaan päätöksenteon ja jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta kunnioittavan läheisyysperiaatteen välillä. Erityisen haasteelliseksi tämä on muodostunut ulkopolitiikassa, jossa yksimielisyysvaatimus on usein estänyt nopeat ja yhtenäiset toimet.

Euroopan turvallisuus

Liberaalipuolue esittää:

  • Kaikkien EU:n jäsenvaltiot kantavat vastuunsa yhteisestä puolustuksesta.
  • Natoon kuuluvat jäsenvaltiot täyttävät velvollisuutensa puolustusliitossa (kuten 2 prosentin osallistuminen puolustusbudjettiin).
  • Euroopan puolustusteollisuutta vahvistetaan yhteisellä pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella kehittämisellä ja pitkäaikaisilla tilauksilla.

Suurin osa Euroopan unionin jäsenvaltioista on Naton jäseniä. Eurooppa ei voi kuitenkaan tukeutua pelkästään Natoon, vaan EU:n tulee ryhtyä yhteistyössä Naton kanssa rakentamaan omaa puolustusyhteistyötä, josta saattaa seurata myös Naton täydentäminen omalla eurooppalaisella puolustuksella. 

Kaikki ulkovallat eivät suhtaudu Euroopan unioniin hyväntahtoisesti. Venäjä käy sotaa Euroopan rajoilla ja pyrkii sekä haittaamaan Euroopan unionia että hajottamaan sitä. Kiina pyrkii saamaan Euroopassa lisää vaikutusvaltaa omia etujaan tavoitellessaan. EU:n yhtenäisyys heikentyi jo eurokriisin aikana ja heikentyminen kiihtyi erityisesti vuosien 2014 ja 2019 välillä jäsenvaltioiden kiistellessä rahoituksesta ja mm. Iso-Britannian EU:sta eroamisen (Brexit) täytäntöönpanosta. Jo tuolloin Venäjä yritti vaikuttaa sekä sosiaalisen median, korruption että erityisesti ääripuolueiden kautta sekä jäsenvaltioissa että Euroopan parlamentissa.  Pandemia ja Ukrainan sota ovat toisaalta lisänneet jäsenvaltioiden yhtenäisyyttä, toisaalta ne ovat jyrkentäneet vastakkainasetteluja.

Päätöksentekoa Euroopan unionissa on tehostettava ja korruptioon puututtava määrätietoisesti. Euroopan on pysyttävä yhtenäisenä ja varauduttava entistä suurempiin sotilaallisiin ja taloudellisiin uhkiin. Euroopan unionin on jatkettava Ukrainan tukemista ja suojattava samalla itseään sotilaallisesti ja taloudellisesti. Huoltovarmuuden turvaaminen on ensisijainen tavoite tehostettaessa luonnonvarojen käyttöä ja hyödyntämistä. Mineraalien ja ruoan tuotannon turvaaminen ovat ensisijaisia tavoitteita unionille.

Monet Euroopan maat ovat luottaneet siihen, että aseteollisuus tuottaa riittävästi markkinaehtoisesti. Valitettavasti tämä on osoittautunut kuvitelmaksi: esimerkiksi ammusten tuotanto sekä oman puolustuksen vahvistamiseksi että Ukrainan tukemiseksi ei ole kasvanut vaikka kysyntä ja hinta ovat nousseet. EU:n puolustuksen taloudellinen kehittäminen on kuitenkin jo etenemässä. Sitä on edelleen edistettävä jäsenvaltioiden yhteistyössä siten, ettei siitä tule käytännössä tapaa tukea vain tiettyjen jäsenvaltioiden puolustusteollisuutta muiden kustannuksella.

Eurooppalainen talous

Liberaalipuolue esittää:

  • Vapaan kaupan periaatteita laajennetaan harkitusti EU:n ulkopuolelle. 
  • Arvonlisäverokannat yhtenäistetään
  • Päästökauppaa laajennetaan ja 
  • Otetaan käyttöön hiilitullit

Sisämarkkinoiden tehokkuus ja kilpailu ovat unionille olennaisen tärkeitä, mutta protektionismi ja valtion puuttuminen markkinoihin ovat vaivanneet Eurooppaa koko ajan.  Pandemia ja Ukrainan sota ovat pahentaneet markkinahäiriöitä. Euroopan turvallisuus edellyttää sekä julkisia että yksityisiä investointeja, mutta ne ovat mahdollisia vain, jos saamme aikaan lisää talouskasvua ja tehokkuutta sekä työssä että tuotannossa ja sitä kautta lisää työpaikkoja ja vaurautta.

Talouskasvu on nostettava unionin politiikan keskiöön

Talouskasvu on välttämätön osa hyvinvointivaltion rahoitusta. Euroopan tasolla on keskityttävä tukipakettien sijaan kannustimien luomiseen ketterämmällä ja yhtenäisemmällä työmarkkinalainsäädännöllä sekä vapauttamalla tuontia suuremmassa määrin myös Euroopan ulkopuolelta.  Euroopan unionin on toimittava aktiivisemmin Maailman kauppajärjestössä ja vastustettava valtiontukia, joita kilpailijamaat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, vaativat  esimerkiksi tekoälylle.

Talouskasvu on pitkän aikavälin ilmiö. Pitkään jatkuneen heikon  talouskasvun vahinkojen korjaaminen voi kestää monta vuosikymmentä.  Finanssikriisin jälkeinen heikko talouskasvu on heikentänyt unionin asemaa kilpailijamaihin ja -talousalueisiin, ennen kaikkea Yhdysvaltoihin verrattuna. Jos sama suuntaus jatkuu, Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen hyvinvointiero  on vuonna 2035 yhtä suuri kuin se on nykyisin Euroopan ja Intian välillä. Yhdysvallat on pystynyt parantamaan työn tuottavuutta investoimalla erityisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kun taas Eurooppa on polkenut paikallaan ja kuluttanut resurssejaan keskinäiseen riitelyyn ja protektionismiin, joka näyttäytyy erityisesti infrastruktuuri-investointien heikkoutena. Yhdysvallat on pystynyt varmistamaan osaavan työvoiman saatavuuden hallitulla maahanmuutolla, jossa Euroopalla on puolestaan ollut suuria vaikeuksia. 

Talouskasvu toteutuu vapaakaupan kautta. Eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä on parannettava vähentämällä kaupan esteitä unionin ulkopuolisissa valtioissa ja talousliitoissa. Liberaalipuolue tukee EU:n työtä kaupan esteiden vähentämisessä paitsi Maailman kauppajärjestössä, myös neuvoteltaessa alueellisia vapaakauppasopimuksia. Näin Liberaalipuolue tukee EU:n ja Mercosurin (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) välistä kauppasopimusta jolla poistetaan kaupan esteitä talousliittojen väliltä ja kannustetaan keskinäiseen kaupankäyntiin ja yrittäjyyteen. Tullirajat EU:n ja muun maailman välillä estävät yritysten ja kansalaisten pääsyä halvempiin tuotteisiin, hidastaen talouskasvua. 

Olennainen osa kestävää taloutta on kestävä asuminen. Kaavoitus on keskeinen asuntorakentamisen hidaste. Sen sijaan että luomme Euroopan unionissa tulonsiirtomekanismeja edullisten asuntojen rakentamiseksi, Unionin tulee luoda yhtenäiset kasvua luovat tavat kaavoittaa.

Kestävään kasvuun on pyrittävä myös verotuksen kautta. Eurooppalainen arvonlisäverojärjestelmä ei ota huomioon tuotannon ja kulutuksen kestävyyttä. Arvonlisäverokannat tulee yhtenäistää riippumatta hyödykkeestä, kieltämällä alennetut arvonlisäverokannat tai sallimalla enintään yksi alennettu kanta. Pyrkimys saattaa tuotanto ja kulutus kestävälle pohjalle edellyttää sen sijaan päästökaupan laajentamista ja hiilitullien käyttöönottoa.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden poliittisten näkemysten yhteensovittaminen – Huoltovarmuus yhdistävänä arvona

Eurooppalaisten arvojen, Euroopan talouden ja Euroopan turvallisuuden vahvistaminen edellyttää koordinoituja politiikkatoimia joilla vahvistetaan vapaata kilpailua, huoltovarmuutta sekä työllisyyden ja tuotannon tehostamista.

Kaivannaisteollisuus

Liberaalipuolue esittää:

  • Kriittisiä raaka-aineita koskeva säädöspaketti hyväksytään
  • Otetaan käyttöön EU-laajuinen kaivosvero

Eurooppalaisen huoltovarmuuden ytimessä on omavaraisuus strategisissa mineraaleissa ja uraanissa. Unionin on päästävä pois ajattelusta, jonka mukaan EU:n alueella ei ole kaivosteollisuutta. On parempi, että kaivostoimintamme on kestävää ja että turvaamme  energiantuotantomme, kuin että jättäydymme meihin vihamielisesti suhtautuvien valtioiden armoille.

Liberaalipuolue tukee kriittisiä raaka-aineita koskevaa säädöspakettia (Critical Raw Materials Act, CRMA), jolla nopeutetaan kaivoslupia sekä edistetään kiertotaloutta ja kestävää kaivostoimintaa. 

EUn jäsenvaltioissa ei ole yhtenäistä kaivosveroa, vaan kukin jäsenvaltio voi itse päättää siitä. Yhtenäinen EU:n kaivosveromalli tulee ottaa käyttöön. Mallissa on otettava huomioon kaivostoiminnan kokonaisverorasitus kussakin jäsenvaltiossa, ml. sähkö- ja polttoaineverotus, kiinteistöverotus, maanomistajamaksut, vakuusmaksut, vahinkorahastot ym. siten, että yhteenlaskettu verorasitus ei vaikeuta kuitenkaan liikaa toiminnan harjoittamista.

Energiantuotanto

Liberaalipuolue esittää:

  • Vihreä käänne edellyttää ydinvoiman tuotannon nopeaa lisäämistä
  • Muihin ei-fossiilisiin tuotantomuotoihin suhtaudutaan avoimesti
  • Päästökauppaa laajennetaan ja vahvistetaan

Kriisitilanteissa sähkön jakelu ja tuotanto sekä kotitalouksien lämmitys tulee pystyä turvaamaan. Ukrainan sota on konkreettisesti osoittanut että Euroopan kannattaa pyrkiä myös energian suhteen omavaraisuuteen. Ydinvoimasta luopuminen on johtanut entistä suurempaan riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista. 

Ydinenergia on välttämätön energiantuotantomuoto ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Panokset on siirrettävä nopeasti erityisesti ydinenergian ylösajoon ja uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen.  Jäsenvaltioiden pyrkimykset jarruttaa ydinvoiman lisärakentamista on estettävä. Uudentyyppisten reaktoreiden ja tuotantomuotojen kokeileminen on mahdollistettava koko unionin alueella. Ydinreaktoreiden lupaprosessista on tehtävä nykyistä nopeampi ja kevyempi, jotta myös pienreaktoreiden käyttöönotosta tulee mahdollista. 

Vaikka panokset suunnataan ydinenergian tuotannon lisäämiseen, muita ei-fossiilisia tuotantomuotoja ei karsasteta. Energian tuotannossa ja varastoinnissa tulee pyrkiä teknologianeutraaliuteen, päästöttömyyteen ja huoltovarmuuteen. Pitkällä aikavälillä täytyy pyrkiä eroon sellaisista energiamuodoista, jotka voivat muodostaa riippuvuuden maihin, joilla on pyrkimyksiä vaikuttaa Euroopan maiden politiikkaan.

Riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, vaikka tuottaisimme niitä itse, on vähennettävä. Hiili ei ole tulevaisuutta. 

Maatalous

Liberaalipuolue esittää:

  • Elintarvikkeiden vapaakauppaa laajennetaan ottaen huomioon tuotantotapojen ympäristöystävällisyys ja eläinten hyvinvointi
  • Unionin maataloustukijärjestelmä korvataan tuotantofutuurimallilla
  • Yksipuolisen tuotannon kannusteita vähennetään ja monimuotoisen tuotannon esteitä puretaan

Eurooppalaiset maanviljelijät ovat syystä hermostuneet. Eurooppalaisia maanviljelijöitä aidosti kurjistaa maatalouteen liittyvä unionin ja jäsenvaltioiden byrokratia, tuotannon yksipuolistuminen, joka ehkäisee joustavaa tuotannon sopeuttamista kysynnän muutoksiin, epälojaali kilpailu unionin ulkopuolelta tuotujen kestämättömästi tuotettujen elintarvikkeiden kanssa sekä tukku- ja vähittäiskaupan ylivalta maataloustuotteiden arvoketjussa. Tuotannon kustannukset ovat korkeita ja valtaosa maanviljelijöiden kustannuksista koostuukin kalliista investoinneista sekä uusien laitteistojen hankinnoista. Maatalouden kriisi on Euroopan kriisi: se aiheuttaa eriarvoisuutta, vastakkainasettelua ja vaarantaa huoltovarmuuden.

Keskeisessä roolissa maatalouden tukemisessa on lyhyellä aikavälillä maataloustukien korvaaminen tuotantofutuureilla sekä suuntaamalla verotus ympäristöllisen haitallisen tuotannon ja kulutuksen verottamiseen. 

Elintarvikkeiden tuonnin ehtona on kestävä tuotanto unionin ulkopuolella. Kestävästi tuotettu ja eläinten oikeuksia kunnioittava tuotanto kilpailkoon sisämarkkinoiden tuotannon kanssa.

EU lippu ja Liberaalipuolue logo

Liberaalipuolue eurovaatlit 2024

Liberaalipuolueen eurovaalikampanjaa voi tukea

Tule mukaan toimintaan, ehdokkaan kampanjatiimiin tai lahjoita rahaa. 

Liity jäseneksi

Liity piirijärjestön kautta Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p. jäseneksi!