Helsinkiläinen.

Kotikaupunkimme on suurten haasteiden edessä.
Talouden kehitys on ollut jo parin vuoden ajan hyvin heikkoa niin Helsingissä kuin koko maassakin. Yritysten tilanne on ollut vaikea kaikilla päätoimialoilla. Helsingissä konkurssien määrä on jatkanut kasvuaan. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaiseman, Uudenmaan kehitystä peilaavan suhdannebarometrin mukaan suhdannetilanne pysyi edelleen heikkona kesällä 2024. Tuotannon määrän arvioitiin laskeneen Uudellamaalla niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palvelualoillakin.

Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamus talouteen on ollut pääkaupunkiseudulla jo pitkään heikko. Kuluttajien ostovoima on hieman parantunut, mutta arvonlisäveron noston ja sosiaalietuuksien heikentämisen odotetaan hidastavan ostovoiman myönteistä kehitystä. Samalla heikko työmarkkinakehitys hidastaa ostovoiman kehittymistä.

Kaupungin perinteisesti hyvä taloudellinen tilanne uhkaakin tulevina vuosina muuttua perinpohjaisesti.

Suurin syy tähän on sote-uudistus, joka leikkaa dramaattisesti kaupungin veropohjaa. Jatkossa prosentuaalisesti hyväkin kasvu tuottaa vain pienen verotulojen euromääräisen kasvun. Toimintaylijäämä jää pysyvästi pienemmäksi kuin aiemmin, kun valtio ei enää rahoita kaupungin sote-palveluja yhtä avokätisesti kuin ennen. Eikä se suuresti palkitse budjetissa pysymisestä tai jopa sen alittamisesta, haluaa vain vähentää tulevaa rahoitusta vastaavalla summalla. Helsinki oli vieläpä vuosina 2023–24 ainoa hv-alue koko maassa joka käytti sotepe-palveluiden järjestämiseen vähemmän rahaa kuin valtiolta sai. Ja sai sitä asukasta kohden toiseksi vähiten.

Edessä on väistämättä pysyvä käänne heikompaan.

Tulevalla valtuustolla on siis tekemistä kaupungin talouden pitämiseksi tasapainossa. Kovalle talousosaamiselle on käyttöä. Sitä Liberaalipuolueella on enemmän kuin monella muulla puolueella yhteensä. Varsinkaan monet nykyiset valtuustossa vaikuttavat ryhmittymät eivät ole tunnettuja suuresta vastuullisuudestaan julkisten varojen käytössä.

Vihervasemmiston huoleton hurlumhei-politiikka on tullut jo nyt vuosien saatossa maksamaan kaupunkilaisille kymmeniä miljoonia euroja. Pyöräteitä on rakenneltu kaupungin rahoilla kymmeniä kilometrejä, lähinnä omien äänestäjien iloksi. Esplanadin ja siihen liittyvien katujen kokeilu maksoi vuosien 2023–24 aikana yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa. Se on vajaa neljännes siitä mitä kaupunki jakaa avustuksina erilaisille kulttuurialan toimijoille vuodessa. Mitä jäi käteen?

Kokeilulla ei ole havaittu merkittäviä vaikutuksia alueen elinvoimaan. Osa alueen yrityksistä on saanut kokeilusta hyötyä erityisesti laajempien terassien ansioista. Merkittävä osa toimijoista on kuitenkin kokenut kokeilun hyvinkin kielteisenä liiketoiminnalleen. Huoltoajo on vaikeutunut, autoliikenne on hidastunut ja alueelta on poistunut pysäköintipaikkoja. Monella yrityksellä myynti jopa laski kokeilukauden aikana.

Esplanadi-kokeilu ei siis kasvattanut keskustaan elinvoimaa vaan lähinnä haittasi alueen yritysten toimintaa.

Jonkinlainen historiallinen jäänne on puolestaan Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys, joka sai jälleen kaupunginhallituksen vuosittaisen avustuksen (95 800 euroa), lähes yhtä suuren kuin kaikki kaupunginosayhdistykset yhteensä. Tämän melko huonosti tunnetun yhdistyksen pääasiallinen toimintamuoto on lasten turvaistuimien vuokraaminen. Tällaistakin aktiviteettia pidetään kaupungin päätöksentekoelimissä ‘yleishyödyllisenä’.

Eikä tässä vielä kaikki. Rahaa riittää sellaisiinkin järjettömyyksiin kuin ilmaisiin ruiskuihin ja muihin tykötarpeisiin huumeidenkäyttäjille tai maassa laittomasti oleskelevien (ilmaiseen) terveydenhuoltoon (ja ruokarahaan).

Leikattavaa siis löytyy. Mutta leikataan reilusti.

Kokoomuksen bisnesmiehet tekisivät mielellään kaupungin perinteisesti maksuttomista peruspalveluista maksullisia jos voisivat, tai myisivät kaikki historiallisesti arvokkaat rakennukset kiinteistösijoittajille. Nykyisellään Helsinkiä johtava Kokoomus joutuu sitten tyytymään avokätisten yritystukien jakamiseen omille äänestäjilleen (joita nämä eivät erityisen kipeästi tarvitse). Enemmän tai vähemmän pysyvä pormestarin paikka varmaan lohduttaa.

Tulevaisuudessa kyltymättömään rahanhaaskaukseen ei ole enää mahdollisuuksia. Säästötoimia on odotettavissa. Muutamat pitkän linjan nimekkäät valtuutetut eri puolueista ovatkin hyvin kaukonäköisesti jäämässä pois valtuustosta, vaikeiden haasteiden edessä ja turhia mainehaittoja välttääkseen.

Tulilinjalla ovat esim. kaupungin perinteisesti tasokkaat kulttuuripalvelut. Kokoomusjohtoinen kaupunginhallitus tuskin suhtautuu niihin sen ymmärtäväisemmin kuin nykyinen valtakunnanhallituskaan. Jos taas vasemmisto pääsee päättämään… No, ainakin paperittomat ja narkomaanit tulisivat hyvin toimeen. Sinun rahoillasi.

Kaupunginvaltuustoon tarvitaan ihmisiä joilla on jonkinlainen käsitys järkevästä rahankäytöstä. Liberaalipuolueen talousohjelma on tiukka, mutta oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Se asettaa ihmisen yritysten edelle, terveen järjen halvan ja lipevän näennäissolidaarisuuden edelle. Se on ajattelevan ihmisen valinta.

– – –

Minusta sen verran, että olen kulttuurintutkija Kalliosta, elänyt Helsingissä melkein koko elämäni. Tiedän jotain kaupungista ja sen asukkaista. Politiikan ohella harrastan taiteita ja kulttuuria eri muodoissaan. Muiden poliittisten tavoitteiden lisäksi haluan pitää kaupungin kulttuuripalvelut entisellä korkealla tasollaan. Siihen tarvitaan sinunkin ääntäsi.