Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetti 2027: Ratkaisut Rahapulaan

Liberaalipuolue pelastaa hyvinvoinnin. Liberaalipuolueen budjettiesitys karsii valtion menoja 13,9 miljardia ja tuo budjetin tasapainoon. Samalla verotus uudistetaan työhön kannustavaksi: ansiotuloverotus puolittuu ja palkansaajalle jää keskimäärin 450 €/kk enemmän työstään käteen. Verotus painotetaan haittoihin ja kulutukseen.

Olemme käyneet budjetin rivi riviltä läpi ja tunnistaneet hyvinvointivaltion tehtävien tärkeysjärjestyksen. Laitamme veroeurot tehokkaaseen käyttöön edistämään kansalaisen hyvinvointia. Poistamme budjetista muun muassa eturyhmien edunvalvonnan tuomat vähäisen merkityksen menot.

Vaihtoehtomme ytimessä on hyvinvointivaltion säilyttäminen siten, että ihmiselle jää enemmän vapautta päättää omien rahojensa käytöstä. Samalla budjetti vahvistaa markkinatalouden mahdollisuuksia elintason kohottamiseen. Valtion roolin rajoittaminen kumpuaa Liberaalipuolueen yksilöiden vapautta ja vastuuta korostavasta ideologiasta. Siksi budjetin tasapainottaminen on puolueelle luontainen pyrkimys. Näin ihmiset voivat paremmin elää omannäköistä elämäänsä.

Meillä on myös suunnitelma toteutukseen. Julkinen talous ei ole vielä kriisissä, kaikkea ei ole pakko tehdä heti. Mutta tarvitsemme uskottavan polun, joka johtaa kestävään julkiseen talouteen. Siksi leikkaukset toteutetaan vaiheittain, alkaen alimman tärkeysjärjestyksen suurista menoista, jotka eivät suuresti leikkaa kysyntää. Samalla ehdottamamme uudistukset tulevat kohentamaan talouden ja työllisyyden kasvun edellytyksiä.

Liberaalipuolue pitää valtion menoista tärkeimpinä turvallisuutta, peruskoulutusta, oikeusvaltiota, terveyspalveluja ja perustuloa. Sen sijaan valtion rooli vähenee ja ihmisten vastuu kasvaa eläkkeissä, kansalaisyhteiskunnan rahoituksessa, sekä korkeakoulutuksessa lukukausimaksuilla. Yrittämisen osalta tasataan pelikenttä poistamalla yritystuet.

Nostoja

Työssäkäyvälle keskimäärin 450 €/kk enemmän käteen palkastaan. Progressiivista tuloveroa kerätään 10,8 mrd. € vähemmän, erillinen Yle-vero poistuu ja eläkemaksuja pudotetaan prosenttiyksiköllä.
Valtion budjetti on tasapainossa toissijaisia tehtäviä karsimalla. Valtio maksaa velkaansa vähemmäksi 1 M€/v eikä ota velkaa 12,3 mrd. €/v.
Kaikki yritystuet poistetaan 3,17 mrd. €/v
Eläkkeiden 2,6 % indeksikorotus jäädytetään. Eläkemaksuja kerätään 1,06 mrd. €/v vähemmän. Eläketulovähennys poistetaan 2,36 mrd. €/v jolloin eläkeläisten verotus kiristyy keskimäärin 122 €/kk.
Kulutusverojen kannat yhtenäistetään täysin. Ruuan, ravintoloiden ja lääkkeiden ALV nousee ja yhteistuotto 4,32 mrd. €/v
Maatalouden pinta-alatuet ja kaikki aluetuet 2,35 mrd. €/v korvataan huoltovarmuuden turvaavalla tuotantofuruurimallilla 1 mrd. €/v
Hyvinvointialueista viisi verotusoikeudellista maakuntaa ja valtionrahoitus vähenee 3,48 mrd. € moraalikadon poistamiseksi
Kuntien omarahoitusosuus nousee 85 prosenttiin
Perustulomallia kohti siirrytään ja yksinkertaistetaan sosiaaliturvaa. Tasoon tehdään kompensointi kulutusverojen noususta johtuen.
Varusmiehille 2200 €/kk palkka nostaa puolustusvoimien toimintamenoja 272,5 M€.
Oikeuslaitoksen jutturuuhkan purkamiseen 120 M€/v menotason lisäys mm. tuomioistuimille, syyttäjälaitokselle ja rikosseuraamuslaitokselle.
Ylen budjettirahoitusta vähennetään 462 M€ ja rahoitustasoksi jää 131 M€. Yle Urheilua esitetään myytäväksi. Erillinen Yle-vero poistetaan.
Bensiini kallistuu 50 snt/litra kun haittaveroja kiristetään ja auto- ja ajoneuvoveroista luovutaan.
Auto- ja ajoneuvovero poistuvat kokonaan … Autoveron 217 M€ ja ajoneuvoveron 1,026 mrd. € tuotot poistetaan. Yhteensä verotuottoa poistuu 1,243 mrd. €; tilalle painotetaan liikenteen polttoaine- ja käyttömaksuja.
Energiaveroja kiristetään 3,9 mrd. €/v ja päästöt laitetaan verolle. Alennetut energiaverokannat poistetaan. Dieselin ja työkoneiden polttoaineverotuet poistetaan
Kannabis ja nuuska laillistetaan ja niistä kerätään verotuloja 220 M€.
Alko, Veikkaus ja muita valtion yhtiöitä myydään osissa neljän vuoden aikana 1,95 mrd. €/v
Oman kodin myynnistä tehdään veronalaista 2,5 mrd. €/v pääomatuloveroihin.
Varainsiirtovero poistetaan 696 M€.
Kansalaisyhteiskunta irrotetaan valtion riippuvuudesta 841,2 M€. Esimerkiksi vapaan sivistystyön tuki −181,6 M€, taiteen ja museoiden käyttökustannukset −116,3 M€, liikunnan ja urheilun edistäminen −131,0 M€ ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset −189,9 M€.
Puoluetukia erinäisistä paikoista vähennetään 25,2 M€. Kansanedustajien 2,7-kertainen eläkekertymä poistetaan.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoveroetu poistetaan 550 M€, mutta yleistä pääomatuloverokantaa alennetaan jolloin nettomuutos nolla.
Matkakuluvähennys poistetaan 736 M€
Korkeakouluille mahdollisuus lukukausimaksuihin. Valtio varautuu takaamaan opintolainoja enemmän.

Katso tarkemmin

Menot
→ Erittely ja haku
→ Aihepiireittäin
→ Ministeriöittäin
→ Budjettikartta

Tulot
→ Erittely ja haku
→ Aihepiireittäin
→ Budjettikartta

Rakenteelliset uudistukset
→ Perustulo
→ Eläkkeet
→ Aluemalli ja hyvinvointialueiden rahoitus
→ Toimeenpano kasvua vauhdittaen

Lähdeaineisto
→ Koko budjetti Google Sheets -taulukkona

Menot

Tarvitsemme paremman julkisen talouden. Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetti Ratkaisut Rahapulaan on virkeä vaihtoehto konservatiivien mielikuvituksettomaan peruspalveluiden kurjistamiseen ja vasemmiston verorosvoukseen.

Liberaalipuolueen vaihtoehdon ytimessä on hyvinvointivaltion säilyttäminen siten, että ihmiselle jää enemmän vapautta päättää omien rahojensa käytöstä. Valtion talousarviosta leikataan yhteensä 13,9 miljardia euroa vuotuisia menoja. Valtion roolia kavennetaan turhimmasta rönsyistä alkaen eikä vain tärkeimpiä tehtäviä höyläten. Turhimpia rönsyjä ovat haitalliset ja tehottomat yritystuet. Yritystuet hidastavat talouden uudistumista ja aiheuttavat markkinavääristymiä. Näin tämä vaihtoehtobudjetti samalla vahvistaa markkinatalouden mahdollisuuksia elintason kohottamiseen.

Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetti on ylijäämäinen. Osoitamme, että valtion alijäämä on mahdollista kuroa umpeen menoleikkauksilla, jotka eivät kuitenkaan kohdistu valtion tärkeimpiin tehtäviin. Leikattavaa löytyy edelleen toissijaisista menoista karsimalla. Tasapainoinen vaihtoehtobudjetti on toisaalta myös osoitus siitä, kuinka nykyisellä konservatiivihallituksella ei ole ollut poliittista tahtoa tasapainottaa julkista taloutta käytännössä, vaan pelkästään puheissa ja pienin teoin. Jatkuva velkaantuminen on kestämätöntä ja tulee päättymään.

Jos emme itse saa valtion velkaantumista hallintaan ja lasku-uralle, sopeutus tapahtuu markkinoiden kautta korkeina korkoina tai velkajärjestelyissä; jälkimmäiset olisivat tuhoisia vaihtoehtoja.

Sosiaaliturvassa Liberaalipuolue ehdottaa vaiheittaista siirtymistä perustuloon, ja eläkejärjestelmää uudistetaan pitkällä siirtymäajalla myös kohti perustuloa. Tässä vaihtoehtobudjetissa on tehty perustulon suhteen pohjatyö ja kerätty monet sosiaaliturvan muodot yhteen momenttiin, josta perustulo myöhemmin osittain muodostuisi. Tämä sisältää budjetissa näkyviä eläkkeiden takuueläkkeen tasoisia maksuosuuksia, siten että työeläkkeiden maksamiseen jätetään varat. Eläkeratkaisusta lisätietoja löytyy lopusta.

Vähemmällä valtion puuttumisella ihmisten hyvinvointi kasvaa Suomessa. Liberaalipuolue on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa puolue Suomessa, joka on esittänyt poliittiset vaihtoehtonsa budjettirivitason tarkkuudella. Asioiden tärkeysjärjestys ja poliittiset valinnat sekä niiden perustelut ovat kaikkien nähtävillä. Tästä voit perehtyä näihin perusteluihin avaamalla tarkasteluun jonkin ministeriön tai hakemalla itseäsi kiinnostavaa aihetta.

Menojen erittely ja haku

Menot aihepiireittäin

Menot ministeriöittäin

Eniten Liberaalipuolueen vaihtoehto vaikuttaa yritystukia ja aluetukia jakaviin ministeriöihin. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävä muuttuu yritystoimintaan myönnettävien valtiontukien jakamisesta markkinoiden toiminnan ja kilpailun edistämiseen. Tästä syystä Liberaalipuolue ehdottaa myös sen nimen vaihtamista Markkina- ja kilpailuministeriöksi. Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi yritystukia jakavat Ympäristöministeriö, Ulkoministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö sekä Liikenne- ja viestintäministeriö. Kaksi viimeistä jakavat myös valtaosan aluetuista, joista Liberaalipuolue hankkiutuisi eroon.

Korotuksia määrärahoihin tuo Sosiaaliministeriön alle uusi perustulo, joka siirtää momenttien rahoitusta pääosin Valtiovarainministeriöstä loogisempaan paikkaan. Oikeusministeriön hallinnonala saa lisärahoitusta oikeusvaltion turvaamiseen ja Puolustusministeriö varusmiesten päivärahojen korvaamiseen palkalla. Liberaalipuolue toisi maanpuolustuksen todellisen kustannuksen esiin, jolloin se ei olisi enää talkootyötä.

Menojen budjettikartta

Tulot

Ratkaisut rahapulaan -vaihtoehtobudjetti sisältää useita merkittäviä verouudistuksia. Uudistukset seuraavat johdonmukaisesti kahta pääperiaatetta: verotuksen on oltava yksinkertaista sekä helposti ymmärrettävää ja sen painopistettä on vietävä kohti kulutuksen ja haittojen verotusta. Tällä painopisteen muutoksella vähennetään kaikkein haitallisimpien verojen, ennen kaikkea ansiotuloveron, vaikutuksia kulutusvalintoihin ja työnteon kannattavuuteen.

Nykyisin ansiotulovero tuottaa lähes neljäsosan valtion tuloista, minkä huomaa myös palkansaaja lompakossaan. Vaihtoehtobudjettia laatiessa prioriteettimme on ollut ansiotuloveron tuntuva laskeminen, ja siinä olemme onnistuneet: Liberaalipuolueen ehdotuksessa mediaanipalkansaajalle jää kuukausittain 450 € enemmän käteen. 3360 €/kk bruttopalkasta tulee siis tilille 3055 €/kk, eikä 2610 €/kk, kuten nyt.

Toisena suurena toimenpiteenä yhtenäistämme arvonlisäverokannat, sillä alennetut kannat aiheuttavat verojärjestelmään epämääräisiä rajanvetoja ja epäjohdonmukaisuuksia. Alennetut ALV-kannat kuitenkin koskevat esimerkiksi ruokaa ja lääkkeitä, jotka ovat välttämättömyyshyödykkeitä. Tämän vuoksi ALV-kantojen yhtenäistäminen kompensoidaan pienituloisille nostamalla eri sosiaaliturvan muotoja 374 miljoonalla eurolla.

Autoilun verotus kohdennetaan uusiksi, sillä auton omistaminen tai uuden auton ostaminen eivät ole mielekkäitä perusteita veron laukeamiselle. Näin ollen autoilijat vapautetaan autoverosta ja ajoneuvoverosta kokonaan. Samalla kuitenkin polttoaineiden verotusta kiristetään, mikä nostaa bensiinin hintaa noin 50 senttiä litralta. Tästä huolimatta autoilun verotus vähenee ajoneuvoa kohden laskettuna 388 eurolla vuosittain.

Polttoaineiden verotuksen on oltava samanlaista sen käyttökohteesta riippumatta, sillä niihin mahdollisesti liittyvä haitta ei koidu käyttökohteesta, vaan tuotantotavasta. Kokonaisuudessaan energiaveroja kiristetään 3,9 miljardin euron edestä, pääosin poistamalla kyseenalaisia alennettuja verokantoja ja poikkeuskohteluita. Näihin lukeutuvat esimerkiksi dieselin ja työkoneissa käytetyn kevyen polttoaineen alennetut verokannat.

Täysin uusina tulonlähteinä liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetissa on kannabiksesta ja nuuskasta kerättävät verotulot. Näiden laillistaminen ja verollepano olisi paitsi päihdepoliittisesti perusteltua, myös kasvattaisi valtion tuloja arviolta 220 miljoonalla eurolla.

Myös asumiseen liittyviä veroja muutetaan liberaalimpaan muotoon. Varainsiirtovero poistetaan, koska sillä on tutkitusti merkittäviä haittavaikutuksia. Se tekee muuttamisesta kalliimpaa, minkä myötä moni jää elämäntilanteen muututtua asumaan kooltaan tai sijainniltaan sopimattomiin asuntoihin. Oman kodin myynnistä tehdään veronalaista ja vastaavista myyntitappioista verovähennyskelpoisia. Näistä varainsiirtoveron poisto pienentää valtion tuloja 696 miljoonalla eurolla, kun taas oman kodin myynnin verottaminen lisää niitä noin 2,5 miljardia. Molemmat toimet edistävät pitkään kaivattua asuntomarkkinoiden ja rakennusalan elpymistä.

Kertaluontoisina erinä budjetin tulopuolella on Alkon, Veikkauksen ja monien muiden valtion tarpeettomasti omistamien yhtiöiden myynti. Näistä odotetaan syntyvän tuloja noin 1,95 miljardia euroa. Niissä tapauksissa, joissa yhtiöllä on dominoiva markkina-asema, yhtiöt pilkotaan ennen myyntiä kilpailun synnyttämiseksi.

Verotuksen yksinkertaistamiseksi ja tasapuolistamiseksi poistetaan listaamattomien yhtiöiden osinkoveroetu. Tämä lisää valtion tuloja noin 550 miljoonalla, joilla kuitenkin vastaavasti alennetaan yleistä pääomatuloverokantaa. Matkakuluvähennys poistetaan, mikä tuo tuloja noin 734 miljoonaa.

Kaiken kaikkiaan Ratkaisut rahapulaan -vaihtoehtobudjetti tarjoaa nykyistä ymmärrettävämmän, johdonmukaisemman ja verotuksen perusperiaatteita kunnioittavan tulopuolen. Työssäkäyvät saavat pitää tuntuvasti suuremman osan palkastaan itse, autoilun verotus kohdistuu paremmin siihen liittyviin haittoihin ja asuntomarkkinat vilkastuvat. Ennen kaikkea kansalaiset saavat ansaittua vapautta valita.

Tulojen erittely ja haku

Tulot aihepiireittäin

Tulojen budjettikartta

Rakenteelliset uudistukset

Perustulo

Sosiaaliturvassa Liberaalipuolue ehdottaa vaiheittaista siirtymistä perustuloon. 640 €/kk vastikkeetta maksettava matala perustulo tulisi kaikille täysi-ikäisille. Alaikäisille maksetaan 400 €/kk perustuloa. Sen lisäksi osallisuudesta maksetaan lisää 160 €/kk, eli kun on tehnyt jotain yhteiskuntaan osallistuvaa, niin tulottomaksi jäädessään saa korotettua perustuloa yhteensä 800 €/kk. Tämä tulee niin yrittäjille kuin opiskelijoille. Tulojen myötä niistä verotetaan perustulo pois siten, että jokaisesta tienatusta eurosta jää käteen vähintään 50 senttiä, eikä marginaaliveroprosentti koskaan ylitä 50 %, kuten se nyt sosiaaliturvan kannustinloukuissa tekee. Eläkeläiset ja työkyvyttömät on sisällytetty perustuloon kaksinkertaisella osallisuuden lisällä takuueläkkeen tasoon 960 €/kk. Se on jatkossa myös se summa jolla eläkejärjestelmä on pakollista osallistua. Nykyisen keskieläkkeen 1800 €/kk tasosta siis jatkossa puolet muodostuu perustulon ja tulonsiirtojen kautta, ja Liberaalipuolueen mallissa sen ylittävä osa on itse vapaaehtoisesti säästettävää ja ihmisten omaa varallisuutta. Eläkejärjestelmään ja perustuloon siirtyminen on usean vuoden siirtymäajalla tehtävä muutos.

Eläkkeet

Akuuttina muutoksena eläkeindeksi jäädytetään 2027. Vuoden aikana eläkejärjestelmän indeksiä muutetaan niin, että se käyttää joko elinkustannusindeksiä tai palkkaindeksiä kulloisenakin vuotena, riippuen siitä kumpi onkaan matalampi. Eläkkeet eivät kasvaisi koskaan kovempaa kuin palkat, eikä koskaan enemmän kuin elinkustannusten kasvu edellyttää. Tämä indeksin vaihtaminen yhdistettynä joidenkin työelämästä riippumattomien kertymien poistamiseen muuttaa ennustetta tarvittavista eläkevaroista niin paljon, että eläkemaksua on varaa laskea työntekijöiltä. Jokaisen työllisen tai yrittäjän eläkemaksua alennettaisiin prosenttiyksiköllä. Eläkejärjestelmän kestävyys ei turvaannu sillä, että työllisiltä otetaan neljännes tai enemmän eläkkeiden maksuun.

Pitkän siirtymäajan puitteissa eläkeläiset ja työkyvyttömät on sisällytetään perustuloon kaksinkertaisella osallisuuden lisällä takuueläkkeen tasoon 960 €/kk. Se on jatkossa myös se summa, jolla eläkejärjestelmään on pakollista osallistua. Nykyisen keskieläkkeen 1800 €/kk tasosta siis jatkossa puolet muodostuu perustulon ja tulonsiirtojen kautta, ja Liberaalipuolueen mallissa sen ylittävä osa on itse vapaaehtoisesti säästettävää ja ihmisten omaa varallisuutta, joka myös periytyy jälkeläisille toisin kuin nykyisessä eläkejärjestelmässä. Eläkejärjestelmään ja perustuloon siirtyminen on usean vuoden siirtymäajalla tehtävä muutos.

Aluemalli ja hyvinvointialueiden rahoitus

Toimiva terveydenhuolto tarvitsee toimivan rahoituksen. Siksi Liberaalipuolue esittää viittä yliopistosairaaloiden ympärille rakentuvaa hyvinvointialuetta.

Hyvinvointialueille on annettava verotusoikeus ja sen mukana nykyistä suurempi vastuu omasta taloudestaan. Tämän vuoksi 2,675 mrd€, eli kymmenys jäljelle jäävien tehtävien niin sanotuista rajaeuroista, siirretään alueiden itsensä kerättäväksi asiakasmaksuista ja verotuksella. Vastaava 2,675 mrd€ vähennys tehdään valtion progressiivisen ansiotuloverotuksen momenttiin 11.01.01.01., jotta työnteon verotus ei missään nimessä kasva. Alueiden veropohjaan on syytä löytää tulevaisuudessa ratkaisuja esimerkiksi kiinteistöveron maapohjasta, jotta työn verottamista voidaan vähentää.

Liberaalipuolueella on seitsemän tointa soten momentinsisäiseen priorisointiin.

Tarvevakioitu vertailuohjaus jossa kalleimmat alueet ohjataan keskitasolle laatuporttien sisällä pysyen -600 M€ (väli 350-800 M€).
Palveluvalikoiman karsiminen vähäarvoisesta hoidosta luopumalla ja riippumattomalla hoitomenetelmien arvioinnilla -150 M€ (väli 100-250 M€), koska julkisin varoin ei pidä ylläpitää hoitokäytäntöjä, joiden hyödyt ovat tutkimusnäytön perusteella vähäisiä suhteessa niiden haittoihin ja kustannuksiin. Hoitojen arvioinnissa on huomioitava myös potilaan elämänlaatu, toimintakyky ja yksilölliset tarpeet.
Lääkekuluista säästäminen kansallisella kilpailutuksella, biosimilaareilla ja lääkevaihdoilla -100 M€ (väli 70-150 M€).
Työn organisoiminen kustannustehokkaammaksi esimerkiksi tehtäviä siirtämällä lääkäriltä hoitojalle, vuokratyön käytön vähentämällä, yhteishankinnoilla -175 M€ (väli 150-200 M€).
Ikääntyneiden ennakoiva hoitosuunnitelma, arkikuntoutus, ja ihmisarvoisempi palliatiivinen hoito kun sairautta ei voi parantaa -50 M€ (väli 30-80 M€).
Rahoitus seuraa potilasta -malli, kustannusneutraali.
Uudelleenkohdennus ennaltaehkäisyyn, jossa säästöt tulevat vasta tulevina vuosina +200 M€. Lisäksi momentin 33.60.35. Valtionosuus korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon 70 690 000 € siirretään tänne, koska erillistä terveydenhuollon järjestelmää ei pidä ylläpitää verorahoilla.

Sosiaali- ja teveyspalveluissa liberaalien säästöt perustuvat tutkimukseen ja asiantuntijasuosituksiin. Säästöt toteutetaan pienentämällä hukkaa. Esimerkiksi lääkkeiden hankinnan kansallisella kilpailutuksella, joka on todettu Tanskassa ja Ruotsissa tehokkaaksi keinoksi hillitä lääkekustannuksia. Liberaalissa sote-politiikassa myös palautetaan rahaa hyvinvointialueille ennaltaehkäisevään toimintaan, mikäli hyvinvointialue saavuttaa sille asetetut tavoitteet.

Toimeenpano kasvua vauhdittaen

Liberaalipuolue näkee, että uudistukset on pääosin mahdollista toteuttaa yhdessä vaalikaudessa ja perustuslaillisia muutoksia vaativat asiat kahdessa vaalikaudessa. Toimeenpanon suunnitelma muodostaa myös keskipitkän aikavälin polun, jolla valtion velan perusjäämä päätyy nollaan. Valtion alijäämä on mahdollista kuroa umpeen yhdessä vaalikaudessa. Sen tekemättä jättäminen on valinta laittaa tulevat sukupolvet maksajiksi ylisuurista julkisista menoista.

Lyhykäisyydessään toimeenpanosuunnitelmana on:

Toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa, 2027 kesällä, käynnistetään valmistelu perustuloa ja alueverotusta varten, sekä tehdään talousarvioesitys 2028 ja siihen välittömästi liittyvät lait kuten ALV, energiaverolait, indeksilait ja varusmiesten päivärahat.
Toisessa vaiheessa 2028 karsitaan yritys- ja aluetukia ja vaihdetaan verotuksen painopistettä. Maatalouden tuotantofutuuria aletaan pilotoimaan.
Kolmantena vuonna 2029 veropohjan poikkeuksia poistetaan ja toteutetaan perustulon tai negatiivisen tuloveron pilotti. Lukukausimaksut tulevat mahdollisiksi syksyllä 2029 aloittaville.
Neljäntenä vuonna 2030 alueverotus astuu voimaan ja kiinteistöveron painoarvoa nostetaan. Sosiaaliturvassa perustuloa kohti on jo osittain siirrytty ja siinä etenemistä arvioidaan välitulosten kanssa.
Vaalivuonna 2031 astuu voimaan työn verotuksen laskemisen viimeinen porras, sekä hallinnon sopeutusten viimeinen porras.

Liberaalipuolue julkaisee yksityiskohtaisemman toimeenpanosuunnitelman vuodenvaihteessa 2026-2027 osoittaakseen, että muutos on eduskunnassa tehtävissä.