Kannanotto 22.10.2021

Liberaalipuolue löysi 259 miljoonalla leikattavaa OKM:n hallinnonalan Veikkaushäviörahojen kohteista

Valtion tehtävien laajuuden kriittinen arviointi on tarpeen. Liberaalipuolue leikkaisi pois 57 % Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla maksettavista, Veikkauksen rahapelien tuotoilla kustannettavista menoista. Riippuvuus valtion rahoituksesta on uhka Suomen vapaalle kansalaisyhteiskunnalle.

Sanna Marinin johtama Suomen hallitus oli kevään budjettiriihessä sopinut Veikkauksen edunsaajien valtionrahoituksen vähentämisestä rahapelituottojen pienennyttyä. Asia eteni jo niin pitkälle, että vastuuministeri Antti Kurvinen ehti esitellä suunniteltuja leikkauskohteita 12.10.2021 pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Kuten tunnettua, asiasta syntynyt mediakohu sai hallituksen tahtotilan nopeasti horjumaan, ja suunnitellut leikkaukset peruttiin.

Liberaalipuolue katsoo, että leikkausten peruminen oli erittäin harmillista. Vaikka pidimmekin vähennyksiä maltillisina, olivat ne silti mielestämme oikeansuuntaisia. Erityisellä ilolla tervehdimme tiettyjen tukien, kuten paljon esillä olleen vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen ja kulttuurilehtien tilaustuen, suunniteltua lopettamista. Käsillä oli harvinaislaatuinen mahdollisuus karsia edes muutama rönsy yhä useammalle elämänalueelle laajentuvan valtion repertuaarista. Lisäksi näemme, että toimintojen kokonaan lopettaminen on useimmiten “juustohöylää” parempi tapa leikata: tärkeiksi nähdyt toiminnot on syytä rahoittaa kunnolla, mutta toisarvoisiin ei puolestaan kannata uhrata euroakaan.

Hallituksen leikkausten peruunnuttua päätimme laatia oman, vaihtoehtoisen leikkauslistamme seuraavien periaatteiden mukaan:

Ensiksi, Liberaalipuolue on aina perustamisestaan lähtien kannattanut rahapelituottojen siirtämistä valtion yleiskatteelliseen budjettiin ja normaalin parlamentaarisen harkinnan piiriin. Käsittelemme menoja listassamme siten kuin ko. muutos olisi toteutettu. Emme kohdista rahaa muutamiin menokohtiin siksi, että katsomme että kyseiset toiminnot on jo rahoitettu toisaalla budjetissa. Olemme ottaneet huomioon muualla budjetissa tehtävän menolisäyksen esittämiemme leikkausten kokonaissummaa laskettaessa. Näin on toimittu mm. etsivän nuorisotyön kanssa.

Toiseksi, olemme tietoisia, että jotkin esittämistämme toimintojen lakkauttamisista kohdistuvat lakisääteisiin tehtäviin. Eduskunnalla on kuitenkin sen enemmistön niin halutessa kaikki valta muuttaa kyseisiä tehtäviä tai lakkauttaa ne kokonaan. Todellisuudessa useiden lakien muuttaminen vaatisi luonnollisesti niiden valmistelemista, eivätkä esittämämme leikkaukset siitä johtuen ehtisi mukaan ensi vuoden budjettiin. Haluamme kuitenkin esittää tarjoamamme vaihtoehdon hyvin konkreettisesti, joten ohitimme tämän ajallisen haasteen listaa laatiessa.

Kolmanneksi näemme riippuvuuden valtion rahoituksesta uhkana vapaalle kansalaisyhteiskunnalle. Järjestöille, seuroille ja asemansa jo varmistaneille taiteiden edustajille päätyvät tuet sementoivat nykyisiä rakenteita ja palvelevat status quoa terveen uudistumisen ja kansalaisten palvelemisen sijasta. Tämän vuoksi haluamme mm. korvata urheiluseuroille maksettavat liikunnan kansalaistoiminnan avustukset suoraan maamme nuorille osoitettavilla palveluseteleillä. Samalla haluamme vapauttaa taiteen valtionrahoituksen kahleista, jotta se voi vapaasti kritisoida yhteiskuntaa. Leikkausten kompensoimiseksi tekisimme muuhun lainsäädäntöön muutoksia entistä laajemman joukkorahoituksen sallimiseksi myös yksityishenkilöille, jotta taiteiden omaehtoinen rahoittaminen olisi nykyistä helpompaa.

Neljänneksi katsomme, ettei eri menokohteiden välistä keskinäistä vertailua (tai vastakkainasettelua) ole tehty riittävästi. Vaihtoehtona esimerkiksi taiteiden rahoitukselle on aina jokin muu menokohde, kuten vaikkapa jokin ilmastoinvestointi, tieverkon korjausvelan vähentäminen tai parempi vanhustenhoito. Samaa vaihtoehtoiskustannusten vertailua täytyy tehdä myös verotuksen tasoon nähden. Yleisenä periaatteena voidaan todeta, että viimeisen julkisen vallan käyttämän euron täytyy tuottaa enemmän hyvinvointia kuin sen verottaminen kansalaisen kukkarosta tuhoaa. Me Liberaalipuolueessa uskomme vakaasti, että valtio on jo kauan sitten ylittänyt kyseisen rajan.

Viidenneksi, ja kenties tärkeimpänä seikkana, haluamme herättää listallamme keskustelua valtion tehtävistä ja niiden laajuudesta. Me Liberaalipuolueessa ajattelemme, että valtion tehtävä on tuottaa sellaisia hyödykkeitä ja palveluita, joiden tuotannossa markkinat eivät syystä tai toisesta onnistu kovin hyvin, sekä taata kaikille perustoimeentulo. Valtion tehtävä ei sen sijaan ole taata kenellekään työpaikkaa, kuten se tässä Veikkaustuottojen kontekstissa tekee erilaisten tukiaisten ja apurahojen kautta. Valtion tehtävä ei myöskään ole valita voittajia markkinoilta, kuten se nyt tekee mm. elokuvatuotannossa tai jo mainittujen urheiluseurojen kohdalla. Liian laaja valtio heikentää mahdollisuuksia kansalaisten omaehtoiseen toimintaan ja kaventaa yksilönvapauksia.

Edellä kuvattuja periaatteita noudattaen löysimme Veikkauksen edunsaajien rahoituksesta leikattavaa yhteensä 259 miljoonaa euroa verrattuna samaan vuoden 2021 talousarvioon, jota Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) käytti omassa rahoitusvähennysten kohdennuksessaan. Vuosittaisen rahoituksen kokonaismäärä vähenisi siten Liberaalipuolueen vaihtoehdossa 414 miljoonasta eurosta 150 miljoonaan euroon, ja kohdentuisi seuraavasti:

Tieteen rahoitusta leikkaisimme n. 7,5 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian ja tieteen kansainväliseen yhteistyöhön kohdennetut varat pitäisimme OKM:n alkuperäisestä ehdotuksesta poiketen vuoden 2021 talousarvioesityksen mukaisella tasolla. Perustutkimuksen rahoittaminen kuuluu ilman muuta valtion ydintehtäviin. Säästöjä sen sijaan löysimme ulkomailla sijaitsevista tiedeinstituuteista ja poliittisista ajatuspajoista, joiden tuet lakkauttaisimme. Rahapelituottojen tieteenrahoituksen osuudesta leikattavaa löytyi 9,8 %.

Taiteiden rahoituksesta leikkaisimme n. 162,5 miljoonaa euroa, joka vastaa 85 % taiteen rahoituksesta rahapelituotoilla. Säilyttäisimme kulttuuria tallentavien laitosten, kuten museoiden ja kansallisgallerian rahoituksen, kuten myös arvokkaiden kulttuuritilojen ja -kiinteistöjen kunnossapitoon suunnatut erät. Myös demokratian kannalta tärkeää tiedonvälitystehtävää hoitava kirjastolaitos jätettäisiin säästöjen ulkopuolelle. Sen sijaan kulttuurin “tuottaminen” on nähdäksemme parasta rajata pois valtion rahoituksen piiristä vapaan kansalaisyhteiskunnan tehtäväksi. Säilyttäisimme ainoastaan saamelaisen kulttuurin edistämiseen ja selkokielisen kirjallisuuden tuottamiseen suunnatut avustukset, koska todennäköisesti niitä ei pystytä tuottamaan lainkaan ilman julkista tukea.

Liikunnan rahoituksesta leikkaisimme 55 miljoonaa euroa, eli 51 %. Poistaisimme kaiken tuen huippu-urheilulle, joka ei nähdäksemme kuulu lainkaan valtion tehtäviin. Samoin nollaisimme tuet liikuntajärjestöille, ja suuntaisimme liikunnan kansalaistoiminnan tuet uudelleen seura-avustusten sijasta nuorille jaettaviin palveluseteleihin, jotta liikunnan kuluttajien ääni kuuluisi nykyistä paremmin.

Nuorisolle Veikkaustuotoista jaetut tuet lakkauttaisimme kokonaan. Etsivään nuorisotyöhön ja nuorisotyön valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset kompensoitaisiin kuitenkin muualla budjetissa, mikä huomioiden leikkausta kertyisi noin 34 miljoonaa euroa eli 87 % rahapelituotoilla nykyisin rahoitetusta summasta. Esimerkiksi valtakunnallisten “nuorisojärjestöjen” tuet muodostuvat suurimmaksi osaksi tukiaisista eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöille ynnä muille poliittisille toimijoille. Nämä lakkauttaisimme välittömästi. Emme myöskään käsitä, mihin tarvitaan 9 miljoonalla rahoitettavaa nuorisotilastot.fi -palvelua, koska maassamme toimii erinomaisen pätevä Tilastokeskus, jonka tehtäväksi tilastojen koostamisen toiminnon voi huoletta uskoa.

Tulemme lähipäivinä julkaisemaan tarkemman katsauksen jokaisesta yllä listatusta leikkausten osa-alueesta yksityiskohtaisimpine perusteluineen.

Lopuksi on todettava, että tämä Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva leikkauslistamme kattaa ainoastaan osan (0,4 miljardia) kaikista Veikkauksen rahapelien tuotoilla rahoitettavista tuista. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on lähes vastaava 0,3 miljardin euron summa, ja myös Maa- ja metsätalousministeriön alalla n. 64 miljoonaa, josta jaetaan julkista tukea vielä mm. raviurheilulle.

Valtion koko budjettiin suhteutettuna tarkastelimme tässä vasta 6 promillea valtion arvioiduista menoista vuonna 2022. Laajentamalla tarkastelua lisää karsittavaa löytyisi takuulla miljardikaupalla mm. yritys- ja aluetuista. Toivoaksemme olemme tällä rajoitetullakin katselmuksella onnistuneet osoittamaan ainakin sen, että Suomen politiikassa on tarjolla vaihtoehtoja, ja että kriittisellä tutkiskelulla julkisista menoista löytyy runsain mitoin ei-niin-kovin-välttämättömiä kustannuksia.

Liberaalipuolueen työryhmän puolesta

Lassi Kivinen
Puoluevaltuuston jäsen
lassi.kivinen@liberaalipuolue.fi

Aarne Leinonen
Puoluesihteeri
aarne.leinonen@liberaalipuolue.fi