Kannanotto 30.1.2020

Hallituksen päästötavoitteet uhkaavat liikkumisen vapautta?

Taustaa

Iso-Britannian pääministeri, lady Margaret Thatcher piti YK:n yleiskokouksessa 8.11.1989 eli yli 30 vuotta sitten yhden inspiroivimmista puheistaan, jonka aiheena oli ilmastonmuutos. Hänen puheestaan käy selvästi ilmi jo tuolloin tieteellisiin faktoihin pohjautuen, mitä on tapahtumassa, mikä aiheuttaa muutoksen ja miten siihen pitää reagoida.

Mitä poliittinen järjestelmämme on saanut aikaiseksi sen jälkeen, paitsi virheen toisensa perään. Kioton katastrofin, Pariisin flopin ja tuhoisan Energiawenden? Kun tarkastelee Marinin hallituksen ja muun poliittisen johtomme moraaliposeerausta ja hyvesignalointia puuttumatta olennaisiin asioihin, ei voi kuin ihmetellä.

Faktoja päästöjen kasvusta

Suomen kolme ehkä parasta asiantuntijaa asiassa ovat Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas ja St1 Groupin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen sekä ilmastonsuojelusta polittisena prosessina väitöskirjansa tehnyt Eija-Riitta Korhola. Heidän yhteinen viestinsä on, että meidän pitää luopua fossiilisista polttoaineista.

Eri puolilla maapalloa ongelmat ovat erilaiset. Maailman väestönkasvu lisää kulutuksen ja päästöjen määrää väkiluvun kasvaessa miljardilla joka 15. vuosi. Suomessa väkimäärä kuitenkin on kääntymässä laskuun. Ruoan hiilijalanjälki on oleellinen asia globaalisti, kun taas meillä kuluu merkittävästi energiaa lämmitykseen ja liikkumiseen. Elintason noustessa suurten lukujen raakaa todellisuutta on lentoliikenteen kasvu 3 % joka vuosi. Kunkin maan kannattaa keskittyä niihin keinoihin, jotka purevat siinä toimintaympäristössä parhaiten.

Suomen kokonaispäästöistä liikenteen osuus on noin viidennes ja tästä henkilöautoliikenteen osuus noin puolet. Nyt hallitus aikoo iskeä kovimmin tämän segmentin kimppuun.

Harvaan asuttu Suomi ei voi vaikeuttaa liikkumista liikaa

Mikä ratkaisuksi? Autojen sähköistäminen tai biopolttoaineet voivat olla osa ratkaisua oikein mietittynä, mutta ne eivät riitä kansallisen vähennysvelvoitteemme saavuttamiseksi eivätkä ole keinoina suinkaan ongelmattomia.

Liikenteen sähköistämistä on myös esitetty. Nykyiset akut tarvitsevat kolmea kriittistä metallia; litiumia, kobolttia ja nikkeliä. Näihin kaikkiin liittyy merkittäviä eettisiä- ja ympäristöongelmia. Etelä-Amerikan litiumkolmio on yksi maailman tärkeimpiä tuotanto-alueita. Sieltä saatava litium vaatii noin kaksi miljoonaa litraa vettä per litiumtonni. Yhdestä tonnista litiumia saadaan tarvittava litium viiteenkymmeneen henkilöauton akkuun. Kahden miljoonan alkalimetallin pilaaman vesilitran kustannuksella. Koboltin tunnetuista varoista 60 % sijaitsee Kongon demokraattisessa tasvallassa. Koboltti on niin myrkyllistä, että paljaan ihon kanssa reagoidessaan polttaa Ihoa. Kongossa lapsityövoiman käyttö kobolttialueilla on yleistä. Lisäksi uusien kaivosten tieltä Kongon sademetsiä poltetaan vauhdilla, joka saa Amazonasin palot näyttämään makkaranuotioilta. Suurista autonvalmistajista BMW onkin jo asettanut Kongon koboltin boikottiin. Nikkelin jalostuksessa on omat haasteensa, kuten hyvin tiedämme. On kuitenkin muistettava, että Euroopan autoalan liiton puheenjohtaja Roberto Vavassori (CLEPA) on todennut, että vaikka kaikki EU:n alueen autot sähköistettäisiin yhdessä yössä, vaikutus CO2 päästöihin olisi globaalilla tasolla vain 0,4 %

Johtavat hallituspuolueet asettuvat sähköautovimmassaan tukemaan ekologista vesikatastrofia Etelä-Amerikassa, sademetsien tuhoa ja lapsityövoiman käyttöä Kongossa ja nikkelin aiheuttamia ympäristöhaasteita.

Biopolttoaineet ovat hyvä apukeino ja kykenevät hyödyntämään nykyistä moottori- ja jakeluinfraa. Emme kuitenkaan pääse lähellekään vähennysvelvoitteita uhraamatta hiilinieluihin tai ravinnontuotantoon käytettävää maa-alaa rajusti. Myöskään jätepohjaisen biodieselin tuotantoon hyödynnettäviä raaka-aineita ei ole riittävästi. Palmuöljydieselkatastrofin ei pidä toistua.

Hallituksen suunnitelmat hankaloittavat kohtuuttomasti suurten kaupunkien ulkopuolella asumista. Vapaus liikkua, vapaus asioida ja käydä töissä vaativat kaikki kulkemista paikasta toiseen. Emme voi rangaista kohtuuttomasti haja-asutusalueita, etenkin jos haluamme pitää kiinni työllisyystavoitteesta.

DAC-suorasieppausmenetelmä

DAC-menetelmässä ilmassa oleva CO2 kierrätetään hiilineutraalina polttoaineena korvaten fossiilisia polttoaineita. Samalla saavutetaan merkittäviä pienhiukkaspäästöjen vähentäminen. Näin saavutamme merkittävän liikenteen päästöjen vähentämisen; ei pelkästään henkilöautoliikenteen, vaan myös raskaan ja lentoliikenteen osalta.

Miljoona tonnia vuodessa sieppaavaa DAC-laitosta, joka muuten vastaa 40 miljoonaa puuta, rakennetaan jo, kuinkas muutenkaan kuin Kaliforniaan. Sen sieppaamasta hiilidioksidista jatkojalostetaan synteettistä raakaöljyä käytettäväksi sekoitteena fossiilisen kanssa. Tämä tuottaa merkittävästi nykyisiä hiilineutraalimpia liikennepolttonesteitä, joita nykyinen moottori- ja jakeluinfra voi käyttää sellaisenaan.

Toimenpiteet, joilla pääsemme vauhtiin

Meidän on luotava kansallinen energiastrategia vuoteen 2060 ulottuvaksi, joka sisältää mm. seuraavia keinoja

• Lämmön- ja sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden mukaan lukien turpeen korvaaminen modulaarisilla ydinreaktoreilla
• Liikenteen polttoaineiden korvaamineen hiilineutraaleimmilla ottaen käyttöön Power-to X ja/tai DAC-suorasieppausmenetelmällä.

Meidän on lopetettava moraaliposeeraus ja hyvesignalointi ja siirryttävä johtoasemaan hiilineutraalimman maailman luomiseksi. Tavan on oltava myös oikeudenmukainen koko Suomelle.

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p. esittää kansallisen energiastrategianeuvoston perustamista laatimaan kehityspolun ja toimeenpanosuunnitelman energiastrategiaksemme vuoteen 2060 ja mielestämme puheenjohtajistoon pitää kutsua itseoikeutetusti alussa mainitut kolme henkilöä.

Harri Kreus, Liberaalipuolueen puheenjohtaja
harri.kreus@liberaalipuolue.fi