Jani Nieminen

Insinööri, yrittäjä

Pirkanmaan vaalipiiri

Kuka?

Olen 47-vuotias. Toimeentuloni olen saanut tekniikan alalta ja sijoitustoiminnasta. Vapaa-ajalta on tuttua myös peruskoulu ja terveydenhoitojärjestelmä.

Viestini äänestäjälle

Poliitikon pitää antaa kansalaisille oikeaa ja suoraa tietoa. Epämukavien asioiden vaikeneminen ja niiden hoitamatta jättäminen kääntänyt Suomen kehityksen verrokkimaita huonompaan suuntaan. Monet asiat lisäävät meille paineita; väestön ikääntyminen, tarttuvat taudit, vihamielinen Venäjä, velkojen korkomenot, vihreän siirtymän investoinnit. Selviämme näistä, kun kaikki osallistuvat ja lopetamme turhan puuhastelun.

Useat kokevat huolta yhteiskunnan toimivuudesta alkaen terveyspalveluista aina teiden kuntoon. Vanhuksia on yhä enemmän ja työikäisiä vähemmän. Työntekijät ja maksajat loppuvat kesken. Nykyinen järjestelmä ei kannusta töihin. Korkeat verot ja eläkemaksut vievät palkan. Tilanne on kohtuuton erityisesti pienipalkkaisille. Rahaa nielevät valtio, eläkejärjestelmä, kunnat ja hyvinvointialueet. Toimintaa pitää tehostaa. Palvelut ja tuet pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. Yhteiskunnan pitää taata jokaiselle perustarpeet, mutta aikuisen omaa vastuuta taloudestaan ja terveydestään pitää lisätä.

Sosiaaliturvaa vain tarpeeseen

On yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät pysy työelämän kasvavien vaatimusten mukana. Kuntoutus ja koulutus ovat tärkeitä, mutta joskus ne eivät riitä. Lisäksi pitää helpottaa sosiaalietujen ja pienten palkkatulojen yhdistämistä.

Jos ammattilainen jää työttömäksi nettotulot eivät oleellisesti laske, koska hän saa ansiosidonnaista päivärahaa. Siksi kannusteet mennä uudestaan töihin ovat heikot. 95% ansiosidonnaisesta rahoitetaan veroluonteisilla maksuilla. Ansiosidonnaisen kestoa pitää reilusti lyhentää. Näin veroja voidaan vähentää ja lisätä käteen jäävää palkkaa. Jos haluat ylläpitää saavuttamasi elintason myös työttömänä, voit varautua siihen säästämällä.

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen

Julkisen eläkejärjestelmän varat ovat suhteellisen pienet. Jos niillä yksin maksettaisiin eläkkeet, ne loppuisivat noin kymmenessä vuodessa. Eläkkeet rahoitetaan pääosin veronkaltaisilla työeläkemaksuilla. Työantaja tilittää eläkemaksut järjestelmään aina palkanmaksun yhteydessä. Eläkemaksut ovat nousseet jatkuvasti. 1990-luvulla eläkemaksut olivat noin 15% palkasta. Nykyään ne ovat noin 25%. Eläkemaksut pienentävät palkkaa, joka työnantajalla on varaa maksaa työntekijälle. Nykyiset eläkeläiset ovat saaneet eläkkeensä edullisesti. Nykyisille työssä käyville hinta on kohtuuton. Eniten hyötyviltä hyvätuloisilta eläkeläisiltä pitää leikata ja vastaavasti keventää työssä käyvien verotusta. Suurempi käteen jäävä palkka kannustaa töihin ja auttaa nuoria omatoimisessa eläkesäästämisessä.

Eläkejärjestelmä on monimutkainen. Kansalaisten varallisuutta kuluu hallintoon. Kilpailun puute johtaa laiskaan toimintaan. Jatkossa julkista järjestelmä pitää yksinkertaistaa. Järjestelmän pitää tarjota vain pieni perustason eläke. Jos haluat ylläpitää saavuttamasi korkean elintason myös vanhana, voit varautua siihen säästämällä. Tämä toimii jo Virossa.

Kaupunkien ja taajamien Suomi

Asuinpaikan valinta saa olla vapaa. Maaseudulla asuvan pitää olla valmis maksamaan syrjäisestä sijainnista aiheutuvat kulut. Maaseudun hiljeneminen ei ole ongelma. Maa- ja metsätalous toimii tästä huolimatta. Kun ihmiset ja yritykset valitsevat vapaasti paikkansa, väestö keskittyy kaupunkeihin. Se tekee infrastruktuurin ja palveluiden järjestämisen edullisemmaksi ja vähentää liikenteen päästöjä. Harvaan asuttujen alueiden tukemista pitää vähentää. Tämä keventää kaikkien verotusta. Tämänkin jälkeen kaikkialla Suomessa on taajamia, joissa on hyvät peruspalvelut (digitalisaation avustamana) ja edulliset asumiskulut.

Linkit