Aluevaaliohjelma

Kaikki toimijat mukaan tuottamaan hyvinvointipalveluita

Hyvinvointialueen tavoitteena on varmistaa, että kansalaisten on pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sillä, tuotetaanko palvelut julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla, ei ole väliä, kunhan palveluiden saatavuus ja laatu on riittävä. Terveyspalveluiden lisäksi kaikki palveluntuottajat on otettava mukaan sosiaali-, vanhus- ja kuntoutuspalveluissa.

Palveluiden saatavuutta voidaan parantaa esimerkiksi hyödyntämällä palveluseteleitä. Mikäli palvelua ei ole järkevää tuottaa päällekkäisenä sekä julkisella että yksityisellä, palveluiden osia voidaan myös mahdollisuuksien mukaan kilpailuttaa. Hyvinvointialueiden on valvottava riittävää palvelutasoa ja laiminlyöntien on johdettava seuraamuksiin, kuten sopimussakkoihin tai sopimuksen purkamiseen.

Vanhuspalveluiden painopiste tulee olla kotihoidossa ja omaishoitajuudessa, koska suurin osa iäkkäistä haluaa asua kotona. Laitospaikkoja tulee olla riittävästi sellaisille, jotka vaativat ympärivuorokautista hoitoa.

Kuntoutustoiminnan osalta palvelurakenne tulee rahoituksen, tutkimuksen ja osittain palveluiden osalta säilyttää Kansaneläkelaitoksen alaisuudessa.

Hyvinvointialueiden määrää tulee vähentää

Hyvinvointialueita on liikaa. Liberaalipuolue kannattaa yliopistosairaaloiden erityisvastuualueisiin perustuvaa hyvinvointialuejakoa, joka takaisi järkevän hallinnollisen kokonaisuuden lisäksi myös kestävän rahoituspohjan. Hyvinvointialueiden yhdistäminen täytyy aloittaa jo vuonna 2022, ennen kuin järjestämisvastuu kunnilta siirtyy vuonna 2023. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alue täytyy yhdistää takaisin yhdeksi alueeksi yhdistämällä Helsinki, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa-Kerava ja Itä-Uusimaa. 

Painopiste hallinnosta vaikuttavaan asiakastyöhön

Hyvinvointialueiden perustamisen tulee johtaa hallinnollisen työn vähenemiseen, ei lisääntymiseen. Jotta hoitohenkilökunnan työaika vapautuu kansalaisten terveyttä edistävään työhön, on palkattava riittävästi avustavaa henkilökuntaa, kuten sihteereitä ja perushoitajia. Hoitoalan johtamiskulttuuriin tulee myös kiinnittää huomiota, ja palkata tarpeen mukaan ammattijohtajia.

Hoitoalan työntekijöiden riittävyydestä tulee huolehtia

Hoitoalan houkuttelevuutta voitaisiin lisätä erilaisilla kannustimilla. Hyvästä työstä tulee saada palkkio ja tämä voisi mahdollistua esimerkiksi tulospalkkauksella. Paikallista sopimista tulee lisätä.

Panostus palveluihin, ei seiniin

Hyvinvointialueiden ydintehtävänä on huolehtia riittävästä sosiaali-, terveys ja pelastustoimen järjestämisestä, ei kiinteistöomaisuudesta tai uusien julkisten kiinteistöjen hankinnasta. Palvelut voidaan järjestää myös vuokratiloissa. Kiinteistöomaisuutta ei ole syytä siirtää hyvinvointialueille. Syrjäisissä ja väestötappiollisissa kunnissa olevat käyttämättömät kiinteistöt tulee myydä.

Painopiste ennaltaehkäisyyn

Terveydenhuollon painopistettä tulee siirtää kalliista erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Terveyskeskusten rahoitusta tulee lisätä. Sosiaalipalveluissa tulee huolehtia matalan kynnyksen palveluiden näkyvyydestä ja saavutettavuudesta. Matalan kynnyksen palveluilla voidaan puuttua syrjäytymiskehitykseen ja välttää lastensuojelutoimia.

Mielenterveyspalveluiden saatavuuden nopea korjaaminen

Mielenterveysongelmista kärsivien määrä lisääntyy hälyttävästi erityisesti nuorten keskuudessa. Hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin tulee olla mahdollista ilman lähetettä. Psykoterapiaa tarvitsevien potilaiden pääsy hoitoon on turvattava huolehtimalla riittävästä psykoterapeuttien kouluttamisesta.

Veroaste ei saa nousta

Hyvinvointialueiden rahoituksen täytyy olla siellä asuvien ihmisten harteilla. Alueelliset tulonsiirrot tulee lakkauttaa. Aluevaltuustot olisivat tämän uudistuksen jälkeen autonomisia ja pystyisivät päättämään palvelu- ja verotasosta haluamallaan tavalla. Mikäli aluevero säädetään, se ei saa kuitenkaan nostaa kokonaisveroastetta. Päätös maakuntaverosta tehdään eduskunnassa.