Ehdokasnumerot

1060 Ahola, Amos

1061 Oinonen, Juha

1062 Lehto, Antti

1063 Manninen, Kaisa

1064 Wejberg, Henrik

1065 Moring, Kjell

1066 Bergman, Leo

1067 Vendelin, Johanna

1068 Kivinen, Ville

1069 Jaanu, Tuomas

1070 Jarva-Gül, Karelia

1071 Hagström, Jussi

1072 Virolainen, Severi

1073 Jantunen, Kare

1074 Särkkä, Ville

1075 Lehto, Jussi

Kuntavaaliohjelma

Liberaalipuolueen Helsingin kuntavaaliohjelma 2017

Asumisen hinta on merkittävimpiä ongelmia Helsingin asukkaille. Liberaalipuolueen ratkaisut ongelmaan ovat

Rakennusten käyttötarkoitusmuutosten salliminen automaattisesti, näin helpotetaan tyhjien toimistojen muuttamista asunnoiksi. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on arviolta miljoona neliötä toimistotilaa tyhjillään.

Tämän lisäksi puolue kannattaa nykyistä tiiviimmin ja korkeammalle rakentamista, jotta jokaista viheraluetta ei tarvitse rakentaa täyteen. Käytännössä tämä tapahtuu lisäämällä tonttien rakennusoikeuksien määrää merkittävästi.

Tämän lisäksi asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeita, sekä muita asuntojen hintoja nostavia ja rakentamista vaikeuttavia normeja on syytä merkittävästi höllentää erityisesti raideyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Myös Hitas-järjestelmä on syytä ajaa alas, koska järjestelmää käytetään väärin ja se on käytännössä tulonsiirto varakkaille.

Päätöksenteon ja rahankäytön avoimuus

Helsingin poliittisen päätöksenteon tulee olla täysin avointa kaikissa päätöksenteon vaiheissa. Tämän lisäksi kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden pöytäkirjat sekä kirjanpito pitää olla kaikkien saatavilla verkossa, esimerkkinä Länsimetro Oy.

Helsinki on elävä kaupunki, ja tuo elinvoimaisuus säilyy vain sallimalla ja edistämällä kansalais-, sekä elinkeinotoimintaa, kuten pop-up yrittämistä ja tapahtumia. Virkamiesten tehtävä on työllään poistaa näiden esteitä, eikä päinvastoin. Luvat näihin on syytä saada lähtökohtaisesti pelkällä ilmoituksella, ellei ole erittäin painavaa syytä miksi lupaa ei pitäisi myöntää, ja lupien myöntämis- ja hylkäämisperusteiden tulisi olla julkisia. Julkisen tilan vuokran pitäisi kattaa vain vuokraamisesta aiheutuvat kulut.

Kansainvälinen Helsinki

Helsinki on kansainvälinen metropoli; kaupungin tulee tarjota tietoa keskeisistä palveluista englanniksi ja tarpeen mukaan muilla kielillä. Tällä hetkellä palveluiden saatavuus englanniksi on vajavaista. Lisäksi Helsinkiin muuttaneiden työllistymisen esteitä tulee poistaa ja turhaa byrokratiaa vähentää.

Julkisten palveluiden kilpailuttaminen on paras tapa parantaa palveluiden tasoa kasvattamatta samalla kustannuksia. Kaikki mikä lain mukaan voidaan kilpailuttaa, pitää kilpailuttaa avoimesti ja säännöllisin väliajoin, ja kun mahdollista, niin palvelun tarvitsijan toimesta, siten että kaikenkokoiset yritykset voivat osallistua. Sovitun palvelun tason alittamisen on johdettava sopimuksen purkuun.

Guggenheim on malliesimerkki hankkeesta, jossa pienen, mutta vaikutusvaltaisen piirin tavoitteiden saavuttamiseen pyritään saamaan julkista rahoitusta. Museota ei pidä rahoittaa julkisista varoista, ja tontista pitää pyytää markkinavuokra. Kalliiden monumenttien sijaan Helsingin on syytä panostaa luonnonläheisyyteen, retkeilyyn ja asukkaiden viihtyvyyteen, mitkä ovat kilpailuvaltteja verrattuna muihin Euroopan pääkaupunkeihin.

Apotti on terveydenhuollon järjestelmä, josta on tulossa Helsingille maksettavaa satoja miljoonia toteuttamiskustannuksina ja jatkuvina kuluina. Suomen julkisen sektorin ei pidä toteuttaa enää yhtään paikallista järjestelmää, vaan kaikkien toteutusten pitää olla valtakunnan laajuisia. Tästä syytä Apotti on syytä haudata, sakkojenkin uhalla. Kun valtakunnan laajuinen järjestelmä rakennetaan, se on syytä toteuttaa avoimen lähdekoodin päälle.

Pormestarimalli tulee voimaan vuonna 2017, se pitää nähdä ensisijaisesti mahdollisuutena tuulettaa vanhoja rakenteita, vähentää hallinnon kuluja ja tuoda päätöksenteko lähemmäs kansalaista. Säästyneet resurssit tulee kohdentaa helsinkiläisille tärkeisiin palveluihin ja kunnallisveron alentamiseen.

Valtionosuusjärjestelmä kohtelee pääkaupunkiseutua epäreilusti, Helsinki yksin maksaa tasausmaksuja vuodessa 265 miljoonalla maakuntiin. Tämä on noin viisi prosenttia kaupungin budjetista, eli noin nelinkertaisesti Helsingin nuorisotoimen menojen verran. Helsingin on neuvoteltava valtionosuudet pienemmiksi. Vähennykset valtionosuuksissa voi rahoittaa esimerkiksi siirtämällä yleinen asumistuki kuntien vastuulle.

Koulutuksen pakkodigitalisaatio

Helsingin opetuslautakunta suunnittelee ohjeistusta kaikille kouluille, missä määriteltäisiin opetuksessa käytettävän digitalisaation osuus, esim. ePortfolion käyttö. Helsingin ei tule siirtyä keskusjohtoisuuteen, vaan jatkossakin tulisi luottaa paikallisten koulujen ja opettajien omaan harkintakykyyn opetusta suunniteltaessa sekä toteutettaessa nykyisen opetussuunnitelman puitteissa.

Säästökohteiden oikeudenmukaisuus

Helsingin kaupungin ei tule kohdistaa säästötoimenpiteitä kaikkein heikommassa asemassa oleviin. Koululaisten iltapäivätoiminnasta on leikattu vaikka oppilasmäärät ovat kasvussa. Huomattavasti suuremmat summat voidaan säästää esimerkiksi Apotista tai muista yllämainituista kohteista.

In English

Liberal Party – Helsinki Municipal Elections Program

High cost of living is one of the biggest problems in Helsinki. Liberal Party has several solutions for this issue:

  • Automatic approval of changing the use of buildings. This would facilitate the conversion of empty office spaces into apartments. At the moment there is about 1 million square meters of empty office space in the Capital Region.
  • Higher and more compact building. This would eliminate the need to sacrifice green areas for apartment buildings.
  • Standards and quotas raising housing costs and hampering construction should be loosened. As an example, parking space quotas for residential plots should be reduced especially when plots are close to rail transport.
  • Hitas system should be gradually discontinued. The system is misused and is in practice an income transfer from poor to rich.

Open policy-making and spending

Policy-making should be fully open in all stages. Minutes and bookkeeping of the city and city-owned companies (such as Länsimetro Oy) should be freely available online.

Helsinki – a lively city

Helsinki should promote civil and business activities, such as pop-up shops and events. Permits for these types of events should be given automatically by notification, unless there is a strong reason against it. Grounds for rejection and approval should be public. Public space rents should only be high enough to cover the costs of renting.

International Helsinki

Helsinki is an international metropolis. The city should offer information about essential services in English, and when needed in other languages. At the moment, the availability of services in English is inadequate. In addition, hurdles of employment and unnecessary bureaucracy for foreigners living in Helsinki should be reduced.

Competitive tendering of public services is the best way to improve the quality of services without increasing costs. Tendering needs to be done openly and regularly, and in a way that businesses of different sizes can participate. When possible, users of the services should have the possibility to choose their service provider. If a service provider doesn’t maintain an agreed level of quality in their services, the contract should be discontinued.

Guggenheim is a good example of a project, where a small but influential group of people tries to get public funding for their private goals. Guggenheim should not be built with public funds and the plot for the museum should not be rented out with less than market value. Instead of expensive monuments, Helsinki should invest in nature experiences and prosperity of its residents, which are an advantage of Helsinki compared to other European capitals.

Apotti is a health care IT system that is going to cost Helsinki hundreds of millions of euros as introduction and maintenance costs. Finnish public sector should not execute any local IT systems that cannot communicate with each other, but only systems that are nation-wide. Apotti project should be abandoned, even if it means fines for the city. If a nation-wide IT-system is created, it should be done with open source code.

Helsinki will choose a mayor for the first time in 2017. This should be seen primarily as a chance to reform organizational structures, reduce administrational costs and bring policy-making closer to people. Funds saved by this reform should be used for services and lowering municipal tax rate.

State subsidy system is unfair for Helsinki. Helsinki pays 265 million euros per year to other municipalities, which is about 5 % of the city’s budget. As a comparison, the budget of the city’s Youth Department is four times lower. Helsinki should negotiate reductions to state subsidies. As an exchange, the responsibility of paying housing benefits could be switched from the state to municipalities (since Helsinki is the biggest net recipient of housing benefits).

Forced digitalization of schools

The Education Committee of Helsinki is planning to instruct schools on the amount of digitalization they should use in teaching. Helsinki should not decide centrally on teaching practicalities, but let schools and teachers use their own judgment as long as it happens in the framework of the national curriculum.

Equity of funding cuts

Helsinki should not make funding cuts that affect the weakest members of the society. As an example, funding for school’s afternoon activities has been reduced even though the amount of students is rising. Much bigger saving can be achieved by means mentioned above, such as abandoning Apotti project.

Amos Ahola

Amos Ahola

DI, Senior Manager, yrittäjä
Leo Bergman

Leo Bergman

Diplomi-insinööri, analyytikko
Antti Lehto

Antti Lehto

AMK-opiskelija
Jussi Lehto

Jussi Lehto

Yrittäjä
Ville Särkkä

Ville Särkkä

Tuotepäällikkö
Kare Jantunen

Kare Jantunen

LiTM, lehtori
Juha Oinonen

Juha Oinonen

FM, IT-asiantuntija
Kaisa Manninen

Kaisa Manninen

FM, Support Manager
Tuomas Jaanu

Tuomas Jaanu

Yrittäjä, DI.
Jussi Hagström

Jussi Hagström

FM, yrittäjä
Severi Virolainen

Severi Virolainen

Arkkitehti, yrittäjä, isä
Johanna Vendelin

Johanna Vendelin

Filosofian tohtori, tutkija
Ville Kivinen

Ville Kivinen

Prosessiteekkari, taksikuski
Karelia Jarva-Gül

Karelia Jarva-Gül

Projektikoordinaattori, alppilalainen
Henrik Wejberg

Henrik Wejberg

Maat. ja metsät. yo.
Kjell Moring

Kjell Moring

Tuotantotalouden diplomi-insinööri