Liberaalipuolue eduskuntavaalikoneissa

Alla on esitelty puolue arvokartalla sekä kymmenestä eri kulmasta miten Liberaalipuolue erottuu muista puolueista vaalikonevastausten perusteella.

1/10 Ydinvoima

Liberaalipuolue on tiedepuolue, joka ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti. Puolue luottaa tekniikan kehittymiseen, ja Suomen on jo tulevalla vaalikaudella uudistettava lainsäädäntöään etenkin uudentyyppisten pienydinreaktoreiden käyttöönottoa tukeakseen.

“Tarvitsemme sähköä, jotta voimme siirtyä pois polttamisesta ja saavuttaa asetetut ilmastotavoitteet. Ydinvoima on erinomainen tapa tuottaa puhdasta sähköä luotettavasti. Ei haittaisi, jos sitä riittäisi vientiinkin asti.”, linjaa puolueen puheenjohtaja Tea Törmänen vaalikonevastauksessaan.

2/10 Työmarkkinajärjestöt

Toisin kuin merkittävä osa muiden puolueiden ehdokkaista, Liberaalipuolue katsoo ylimmän päätäntävallan Suomessa kuuluvan kansan valitsemalla eduskunnalle, ei työmarkkinajärjestöille. Tämä lukee myös maan perustuslaissa.

Vallan betonoiminen työmarkkinajärjestöille aiheuttaa eturyhmäpolitikointia, missä toisinaan ajetaan suuryritysten etuja ja toisinaan taas unohtuvat työttömät, sillä neuvottelupöydissä ei ole niin pienyrittäjien kuin työttömienkään edustajia.

Uudenmaan ehdokas Jussi Mäkipelto toteaa vastauksessaan, että “On hyvin vaikea löytää perusteita sille, miksi eduskunta ei saisi käyttää sille kuuluvaa valtaa tai miksi yksittäisillä etujärjestöillä saisi olla veto-oikeus eduskunnan päätöksiin.”

3/10 Suuret eläkkeet

Liberaalipuolueen vahvuuksiin kuuluu kyky ajatella taloutta pitkällä aikajänteellä. Eläkkeet muodostavat ylivoimaisesti merkittävimmän sosiaalisen tulonsiirtokokonaisuuden (yli 30 mrd eur vuodessa), eikä huoltosuhteen heikentyessä asiaan ole helppoja ratkaisuja. Eläkejärjestelmä on tehtävä oikeudenmukaisemmaksi nuoremmille sukupolville, jotka maksavat huomattavasti korkeampia eläkemaksuja kuin vanhemmat ikäluokat.

Uudenmaan ehdokas Juhani Kähärä on erikoistunut eläkelaskemiin, ja toteaa esitetystä toimesta: “Eläkkeitä pitää hillitä, mutta tämä toimi on kymmeniä vuosia liian myöhässä eikä se ole tehokas. Realistisempia tapoja hillitä eläkekustannuksia on siirtyminen taitetusta indeksistä ostovoiman säilyttävään elinkustannusindeksiin ja nostamalla keskimääräistä suurempien eläkkeiden verotusta huomattavasti.”

4/10 Viinit ruokakauppoihin

Kaikki puolueen ehdokkaat ovat täysin samaa mieltä siitä, että viinien myynti ruokakaupoissa tulisi sallia. Alkoholilla on Suomessa perinteisesti ollut mystifioitu kielletyn hedelmän asema, ja avoimempi yhteiskunta olisi rehellisempi myös itselleen. Päihteiden liikakäyttö puolestaan on kansanterveydellinen ongelma, jota ei voi ratkaista koko kansaan kohdistuvalla holhoamisella.

Esimerkiksi Helsingin ehdokas Amos Ahola toteaa, että “Alkon monopoli ei ole olemassa kansanterveyttä varten, vaan sen hallintoneuvostoa ja valtiota varten. Kuluttajien kannalta olisi parempi, jos Alkon monopolista luovutaan.”

5/10 Autoverosta polttoaineveroon

Puolueen ehdokkaat ovat yksimielisiä siitä, että autoverosta on luovuttava Suomen autokannan nykyaikaistamiseksi, mikä tarkoittaa turvallisempaa ja vähäpäästöisempää liikennettä.

Uudenmaan ehdokas Juhani Kähärä toteaa kysymykseen, että “Auton omistaminen ei aiheuta muille haittaa, joten ylimääräinen autovero arvonlisäveron päälle ei ole perusteltu. Autolla ajaminen taas aiheuttaa päästöjä, joiden vähentämiseen verotus on yksi keino.”

6/10 Ay-maksujen verovähennysoikeus

Työmarkkinajärjestöjen jäsenyys on yksilön oma valinta, joten tämän kustannuksienkin tulisi langeta yksilölle itselleen. Suurin osa puolueen ehdokkaista jakaa käsityksen, että kyseessä on vuosittain noin 200 miljoonan euron perusteeton veroetu. Likimain samalla rahalla rakennettiin esimerkiksi Uusi lastensairaala.

Uudenmaan ehdokas Tuomas Tiainen toteaa kysymykseen lyhyesti ja ytimekkäästi: “Muidenkaan yhdistysten jäsenmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia.”

7/10 Vihapuhe

Vihapuhe on vaikeasti määriteltävissä, ja hyvillä tarkoituksilla on usein taipumus kääntyä alkuperäistä tarkoitustaan vastaan. Merkittävä osa puolueen ehdokkaista katsoo, ettei sananvapauden kiristäminen ratkaise vihapuheen ongelmaa ja että nykyiset pykälät ovat ajan tasalla, mutta valvonnassa on parannettavaa.

Liberaalipuolueen puolueohjelmassa asiasta on todettu seuraavasti: “Mielipiteitä ja ajatuksia ei tule kriminalisoida. Rikoksiin yllyttämisen, väkivallalla uhkailun ja kunnianloukkausten tulee olla jatkossakin laittomia, mutta lainsäädännön ei tule ilman painavia perusteita rajoittaa sananvapautta.”

8/10 Palkkatuki

Liberaalipuolue katsoo, että palkkatuki ei ole oikea tapa hoitaa alhaista työllisyysastetta – riippumatta siitä onko kyse sitten turvapaikan saaneesta kuin työkykyisestä kansalaisestakaan. Puolueen ehdokkaiden sanallisissa vastauksissa kysymys kääntyy esimerkiksi huoleksi palkkatukijärjestelmän väärinkäytöksistä ja työmarkkinoiden vääristymisestä.

Työperäinen maahanmuutto on kannatettavaa, mutta työllistymisen ongelma Suomessa on äärimmäisen jäykät ja keskusjohtoiset työmarkkinat. Työmarkkinoilla tulee pikaisesti edistää paikallista sopimista ja työllistämisen riskiä tulisi alentaa. Vastapainoksi työntekijän on voitava jättää työ ilman pelkoa perustoimeentulon menettämisestä, eli ettei sosiaaliturva rankaise työstä kieltäytymisestä tai irtisanoutumisesta.

9/10 Nato

Maan rajojen turvaaminen on valtion tärkeimpiä tehtäviä, jotta on tulevaisuudessakin mitä puolustaa. Nato-jäsenyyskeskustelu on jäänyt näissä(kin) vaaleissa valitettavan vähäiseksi. Merkittävä osa puolueen ehdokkaista on Nato-jäsenyyden kannalla, ja prosessi tulisi aloittaa pikaisesti, sillä se kestää vuosia.

Helsingin ehdokas Marko Kettunen toteaa: “Puolustusliitton tärkein merkitys on ennaltaehkäisevä pelote, yhteenkään Nato-maahan ei ole vielä koskaan hyökätty. Toinen tärkeä asia on turvatakuut. Hyökkäyksen toteutuessa Suomen mahdollisuudet puolustaa itseään liittolaisten avulla olisivat aivan toista luokkaa. Nato turvaa rauhan säilymisen.”

10/10 Eutanasia

Liberaalipuolueen ehdokkaille vapaus päättää omasta elämästään koskee myös vapautta päättää omasta kuolemastaan. Hyvään elämään kuuluu myös mahdollisuus hyvään kuolemaan.

Helsingin ehdokas Johanna Vendelin toteaa, että “Ihmisellä on oikeus päättää omasta elämästään. Eutanasia on kuitenkin selkeästi rajattava sellaisiin tapauksiin, joissa parantumisen mahdollisuutta ei ole.”